Pe-pe-perjantaaii!!! Treenipäivää pukkaa.
Tänään oli siis mun treenipäivä. Juoksin juoksumatolla, sitten kuntopyörällä, tein lihaksia...
Oon superylpeä! Treenasin noin 40 minuuttia, mitä toivon että pystyisin pidentämään tuntiin. Mutta mun voimat loppu melkeen heti. Mutta hei, tän koko "kuntokuurin" tarkotus on myös nostaa kuntoa!
Tänään voisi sanoa niin että, päivä meni purkkiin! Alotin tämän tiistaina ja tänään oli ensimmäinen päivä kun tuntui, että ehkä mä pystynkin tähän.
Mutta nyt koittaa vaikein osa arjesta, viikonloppu. Oon luvannut itselleni, etten ole tiukka itselleni viikonloppuisin. Mutta silti koitan pitää ruokarytmini suht säännöllisenä ja valita kymmenen herkun sijaan vain yhden. Mitäs sanotte?
Okei, toi hidastaa mun prosessia ihan suunnattomasti, mutta mun tämä "älä koske herkkuihin"-linja, saa mut himoamaan herkkuja tuhannesti enemmän. Musta on kiva sitten palkita itseni vaikka suklaapatukalla viikon päätteeksi.
Ennen mulla meni helposti jopa 3 suklaalevyä viikossa. Olin (olisin vieläkin) valmis syömään jokapäivä yhden levyn. Oh why?
Nyt kuitenkin mulla on 2 projektia. Kevenny ja säästä. Onko kukaan koskaan miettinyt kuinka paljon rahaa herkkuihin menee? niinpä...
Sitten vielä vika asia, painon seuraaminen. Kun huomaan että olen vaikka laihtunut kilon, mulla tulee hirveä himo ostaa karkkia ajatuksella: "No nyt kun olen laihtunut, enkö voisi vähän hemmotella itseäni?" tai että: "Menetin jo kilon, mitä väliä vaikka se tulee takaisin? Menetän sen uudelleen!" Jep... Mulle ei tuota iloa se vaakanumero sillätapaa, että innostuisin lisää. Vaan se että huomaa peilistä kaventuneen. Toki itse on aina vaikea huomata laihtuneensa, siksi mullakin nämä prosessit on niin tuskastuttavia.
Mutta nyt mä käyn vaa'alla kerran viikossa, enkä murehdi siitä numerosta. Eiköhän se ole yks hailee painaako 55 vai 60 jos näyttää hyvältä! Tällä hetkellä mä en näytä...
Mutta nyt lopetan! Pitäkää itsenne kurissa viikonloppuna, mutta muistakaa pitää hauskaa ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti