Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveelliset elämäntavat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveelliset elämäntavat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. tammikuuta 2016

PROTEIINIPATUKOIDEN EROT 2

Melkeinpä vuosi sitten kirjoittelin proteiinipatukosta kun havahduin niiden sokerimääriin. Olin se yksi sokea joka söi niitä, "koska ne on terveellisiä". Se, että lisätään suklaapatukkaan protskua, ei tee siitä terveellistä. Ehkä asteen paremman vaihtoehdon nälkäntunteeseen, mutta loppupeleissä jos haluaa tuloksia kannattaa ne sokeripommit jättää hyllylle.
 
Kuitenkin niidenkin sokeripommien seasta voi löytyä niitä oikeasti ravintoarvoiltaan ihan hyviä patukoita. Mutta kannattaa muistaa: vaikka patukka sisältäisi vain vähän sokeria, voi se sisältää vaikka minkälaisia makeutusaineita. Silloin tällöin prodepatukka voi olla ihan OK välipala tai herkku, mutta päivittäinen käyttö kannattaa unohtaa. Makeutusaineet ei tee hyvää kenellekkään!
 
1. Quest Bar
 
Varmasti suurin osa, joka protskutuotteita käyttää, on maistanu tätä ihanuutta ♥ Ja varmasti tämä on noussut monille suosikkipatukaksi. Ei gluteenia, ei sokeria, siinä jo 2 isoa syytä ostaa juuri tämä patukka. Isona miinuksena hinta, joka on peruskaupoissa se 3,90. Auts, kuitenkin kyseessä on patukka... Hinnan takia tämä patukka on mulle siis harvinaista herkkua! Lempimaut: S'Mores ja white chocolate raspberry. ´
+ Gluteeniton
+ Ei lisättyä sokeria
+ Hyvä maku
- Hinta
- Makeutusaineet (esim. sukraloosi)
 
2. Leader - So-Lo-Carb
 
Olin yhdessä vaiheessa ihan koukussa Leaderin keksi-valkosuklaapatukkaan. Olen myös syönyt Leaderin tuplasuklaa protskupatukkaa, mikä on ihan OK. Nyt ei ole kuitenkaan ollut himoja noihin patukoihin, vaan niistä on vähän mennyt maku. Mutta sisältö näissä patukoissa oli ihan ok, jonka takia näitä yhdessä vaiheessa söin enemmänkin.
Leader So-Lo-Carb patukoissa löytyy monta makua ja plussaa on ehdottomasti gluteenittomuus! Sokeriakaan ei ole paljoa (5,5g).
+ Gluteeniton
+ Vähän sokeria (5,5g per patukka)
+ Kohtuullinen hinta (reilu 2 euroa, riippuen paikasta)
- makeutusaineet
Tässä on patukat, mitä mä valitsen jos on "pakko" valita. Tosiasiassa puhun enemmän puhtaan ruoan puolesta ja nämä protskupatukat ei sitä edusta.. Keittäkää mielummin kananmuna, tehkää kaurapuuroa tai syökää vaikka ruisleipää!
 
Mä kyllä myönnän joskus herkuttelevani patukalla, esim tänään söin quest barin, ja tiedän, että seuraavan kerran ehkä yli kuukauden päästä jos sitäkään. Nyt täytyi valita nopea välipala ja päädyin quest bariin. Varsinkin tämän hetken gluteeniton kokeilu vaikeuttaa valintaa kaupassa.
 
Nojoo pointin varmasti ymmärsitte!
 
Jos haluatte esim laihduttaa, niin ei ole hyvä koukuttaa itseään makeutusaineisiin vaikka koittaisikin päästä sokerista eroon. Silloin tällöin steviaherkut tai sokerittomat pastillit on ihan fine, mutta jokapäiväistä se ei saisi olla.
 
Nyt mä lähden viettämään perjantaita kavereiden kanssa, vaikka väsyttäis hitsisti... Palaillaan taas ♥♥
 


sunnuntai 9. elokuuta 2015

ELÄMÄNTAPAREMONTIN HYVÄT JA HUONOT PUOLET

Elämäntaparemontilla tarkoitan nyt sitä, että aletaan elämään terveellisesti, liikkumaan ja jätetään turhat herkut pois. Jollain saattaa olla pilkuntarkka ruokavalio ja joku saattaa koittaa elää maidottomalla. Elämäntaparemontteja on siis monia, joten hyviä sekä huonoja puoliakin löytyy erilaisia. Nyt kirjoitan mun yli vuoden kestäneestä elämäntaparempasta ja minkälaisia hyviä sekä huonoja puolia se on myös tuonut.
 
HUONOT PUOLET:
Tottakai me aloitetaan ekana huonoista puolista!
 
Kaikesta kieltäytyminen - Ainakin aluksi se on todella hermoja raastavaa hommaa. Menet minne vain, niin huomaat, että ruoka on se kaiken A ja O. Olet sitten synttäreillä joissa syödään suussa sulavaa täytekakkua tai menet elokuviin, jossa popcornit poksuvat luoksesi. Kaikkialla on houkutuksia. Kaveri pyytää syömään ja haluaisit niin kovasti herkutella ja nähdä ystävääsi hyvän ruoan parissa, mutta siinä pitääkin toden teolla miettiä mitä syö.
 
Huomaat olevasi terveyshöperö - Kun olet aikasi elänyt terveellisellä ruokavaliolla ja tutkinut kaikkien ruokien sisällöt ja monet muistatkin jo ulkoa, et voi välttyä siltä, että jo vahingossa tukit mitä muut saattavat syödä. Kaveri ottaa suklaapatukan ja alat vahingossa selittämään kuinka paljon sokeria yksi patukka voikin sisältää. Näet sosiaalisessa mediassa kuvan kun joku pizzaa ja ajattelet jo kuinka siinä täyttyi sitten koko päivän kalorit. Perhe ostaa kotiin karkkeja ja alat jo saarnaamaan niiden sisällyksistä. Tämä on yksi hyvin ikävä puoli minussa, mutta onneksi perheeni ja ystäväni tietävät elämäntapatyylini ja osaavat suhtautua kommentteihini. Onneksi olen jo oppinut vaientamaan ääneni ja puhumaan vain oman ruokani terveydestä puuttumatta muiden ruokiin tai herkkuihin.
 
Kiire, kiire, kiire... Zumbaa, salia, spinningiä... - Tottahan se on, että varsinkin arkena aikataulut sen vain kiihtyy kun ravaat jumpissa. Huomaat, että läksyt on tekemättä ja huone siivoamatta, kun kiirehdit jo seuraavalle tunnille. Toki aina liikuntamotivaatio ei ole korkealla, mutta sen voitte myöntää, että aikaa se vie. Ja mitä kauempana salisi on, sen kauemmin menee aikaa treeneihin. Alat jo miettimään, että mitä kaikkea ehtisit töiden/koulun jälkeen tekemään, jos et tuhlaisi paria tuntia treeneihin...
 
Sortuminen - Jos olet kauan jo elänyt terveellisesti ja sitten käy se, että jokin epäterveellinen asia vain eksyy suuhusi, voit helposti masentua. "Tässäkö se sitten oli?!" Vaikka kuinka jankuttaa, ettei se yksi suklaalevy tai kakunpala vaikuta koko projektiisi, kyllä se vähän jää kalvamaan mieltä. Ja helposti sokerikoukku jää päälle, ja siinä onkin sitten taas uusi projekti kitkeä se pois...
 
 
Kun tuloksia ei synny... - Se jos mikä on masentavaa! Koet, että treenaat ja syöt oikein, mutta sama pullottava maha se siellä edelleen on. Tuntuu ettei se pienene sitten millään. Paino jumittaa ja kroppaa turvottaa... Vaikka luet netistä ja lehdistä, että se voi olla täysin normaalia kesken projektisi, silti se vetää mieltä alas. Silloin jos jolloinkin tekisi mieli vetää kaksin käsin herkkuja ja vaihtaa sali sohvalle!
 
 
HYVÄT PUOLET:
Ei koko elämäntaparemontti ole yhtä kidutusta vaikka ruusuilla tanssimista se ei aina olekaan. Tässä siis sen hyvät puolet!
 
Tulosten näkyminen... - Kun vaakanumerot menee vain alaspäin ja kokoa pienemmät vaatteet mahtuvat päälle. WUHUU! Se on niin palkitsevaa jo itsessään, että koko remontti tuntuu olevan oikea ratkaisu.
 
Treenien jälkeinen fiilis - Vaikka usein treeneihin lähteminen ja joskus siellä oleminen on yhtä kidutusta, niin sen jälkeen kun olet tehnyt kovan treenin ja tiedät, että kroppa kehittyy on mahtava fiilis. "YES I DID IT.. and i can do it again!"
 
Itsekurin kehittyminen - Tuntuu, että vähän aikaa sitten en olisi pystynyt kieltäytymään suklaasta tai herkuista ylipäätänsä, ja yksikin herkuton päivä oli mulle harvinaisuus. Nyt kun pisimmät herkuttomat kauteni ovat olleet kuukausien mittaisia, ei se olekaan enää niin haastavaa. Ja sen tajuaminen on todella palkitsevaa.
 
Tiukat vaatteet, valokuvat, napapaidat... BRING IT ON! - Kaikki mikä tuntui aiemmin haastavalta, on nyt helpompaa. Voi käyttää tiukkoja vaatteita, voi antaa navan näkyä ja koko XS-S on täysin sopiva koko. Valokuvatkin tuntuvat mukavemmilta, kun ei tarvitse vetää vatsaa sisään tai pelätä kaksoisleukaa.
 
Loppujenlopuksi voin luvata, että elämäntaparemontti sisältää ehkä hieman enemmän huonoja puolia, mutta sitten taas hyvät puolet ovat itsessään suurempia kuin mikään huonojen puolien kohta. Jos tuntuu, ettei aloita remontoimaan elämäänsä vaan sen takia, ettei saa sitä jokapäiväistä karkkipussia, niin voin luvata, että kun on saanut ruokavalion ja liikunnan raiteilleen, on olo paljon parempi silloin kuin sen karkkipussin jälkeen.
 
Hyvää Sunnuntaita ♥

torstai 14. toukokuuta 2015

hedelmät, viljat ja maito pannaan!

Ei, älä tee otsikkoa ja tee johtopäätöstä. En ole jättämässä kyseisiä tuotteita minnekään, ellei ole pakko.

 
Luin juuri hyvän uutisen YLE:ltä. En löydä sitä tähän hätään, mutta kyseessä oli Personal Trainerin ja ravitsemustieteiden professorin eriävät mielipiteet. Aiheena oli se, että miksi kukaan ei kyseenalaista PT:n ruokaohjeita? Nehän ovat kuin yö ja päivä ns. normaalien ruokasuositusten mukaan. PT pisti pannaan kaiken. Täysjyvät, vehnät, viljat KAIKKI on huonoksi ihmiselle, ihmistä ei ole luotu syömään niitä. Myös maitotuotteet, ne tuovat niitä - ja näitä ongelmia ihmiselle. Sekä hedelmät, ai että, tiesittekö ne on pelkkää sokeria!!
 
 
Tässä vaiheessa jo mun sisuskalut kiehuu. Kunnes luen professorin kommentit. Hän sanoo, että ei ole mitään tieteellisesti todistettua ainestoa siitä, että viljat tai maitotuotteet olisivat pääsääntöisesti huonoksi ihmiselle. Toki poikkeudet, ihmiset joilla on viljayliherkkyyttä tai maitoallergiaa/laktoosivaivoja, mutta normaalille kaikkiruokaiselle ihmiselle ei. Sitten hedelmät - kyllä ne sisältävät hedelmäsokeria. Mutta ne sisältävät hyviä vitamiineja ja mineraaleja yms. Enkä itse ymmärrä miksi hedelmäsokeri olisi niin pahasta? Yksi-kaksi hedelmää päivässä on musta ihan hyvä määrä. Itse en syö edes joka päivä hedelmää, mutta banaaneja kuluu montakin viikossa.
 
Sama asia maitotuotteissa ja viljoissa. Maitotuotteet sisältävät paljon kalsiumia ja vitamiineja. Mä uskon, että mun kropalle on iso palvelus se, että syön maitorahkaa ja juon maitoa kahvin sekana, sillä muuten kalsiumin saanti on mulle aika vähäistä. En hirveästi maitotuotteita käytä. Viljat sisältävät paljon kuitua, joka edistää vatsan toimintaa.
 
Liika on aina liikaa. Ei kenenkään kuulu syödä 10 hedelmää päivässä tai joka aterialla puuroa, vaikka kyseiset tuotteet ovatkin terveellisiä. Tasapaino ja kohtuullisuus ruokien suhteen on avainsana oikeaan ruokavalioon.
 
Ihmettelin suuresti, kun uutisessa vietiin tämä kyseinen PT tavalliseen Citymarkettiin ruokaostoksille. Kyseiselle hepulle kelpasi normaalista kaupasta vain pari tuotetta, jotka oli jotain superfoodia ja kalaa/puhdasta lihaa tms. Tässä vaiheessa mulle siirtyi ajatus siihen, mitä monet PT:t ja asiantuntijat neuvovat "unohtakaa dieetit ja valitkaa ruokavalio, jota pystytte noudattamaan pääsääntöisesti" eli kaikkihan tietää, mikään kaalikeittodieetti ei pidä sua kuosissa, koska kukaan ei pysty sitä noudattamaan sitä paria viikkoa kauempaa. Anyways, mietin sitä, että onko sitten tämä "käytän vain tiettyjä raaka-aineita ruoissani koska kaikki normaali on kiellettyä" sopiva elämäntyyli? Miksei kukaan kyseenalaista sitä elämää? Minä kyseenalaistan.
 
En tarkoita, etteikö yksittäinen ihminen saisi elää elämäänsä siten miten haluaisi. Kyllä saat olla kaalikeittodieetillä jos haluat, ja kyllä saat syödä vain sitä-ja tätä. Mutta voiko PT tosissaan suositella tuollaista elämäntyyliä? Eihän kukaan ottaisi sellaista PT:tä tosissaan joka tarjoaa asiakkailleen loppuelämän kaalikeittoelämäntyyliä. Ihmisethän nauraisi sen pihalle. Tämä on sitten ihan OK?
 
Samassa uutisessa pohdittiin paastoa. Professori oli sitä mieltä, että paastosta ei pidemmän päälle pitäisi olla mitään hyötyä ja pikemminkin se on turhaa kuin kannattavaa. Itse en ole paastoa edes miettinyt, puhtaasti oman ikäni takia. Ellei kyse ole mistään 5:2 dieetistä, en ymmärrä paastoa. PT taas puolustelee paastoa, koska oppii arvostamaan ihmisiä joilla ei ole aina ruokaa. Öh, musta on turha uutisessa mennä mihinkään afrikanlapset-teemaan. Jos tiedätte mitä tarkoitan :)
 
Mielipiteitä on kuitenkin monia. Toi uutinen sai mut niin yhtymään professoriin. Se mitä uutisen alussa jo sanottiin, että koulutus mitä PT saa on aivan liian lyhyt ja sisältää väärää tietoa. Professori pitää PT:n neuvoja enemmänkin harrastuneisuusravitsemusneuvontana.
 
Itse en lyttää kaikkia personal trainereita. Tämän yhden herran näkemys asioista sai mut eri mielelle, mutta se on ihan inhimillistä. Meitä on monia täällä ja kaikilla omat mielipiteet. Itse tosin uskon mielummin monia vuosia kouluja käynyttä professoria, joka tietää asiat oikeasti eikä vain pelkästään 'asiakkaiden kokemuksista' otettuina tietoina.
 
Oon sitä mieltä, että PT:t on pääosin fiksuja ja osaa laatia hyviä ruokavalioita eri ihmisille. Musta kuitenkin ruokavalioissa pitäisi pysyä kohtuus ja sellainen arkihelppous. En pidä helppoutena sitä, että ruoista pulitetaan tuplahinta ja lähikaupan tarvikkeet ei kelpaa enää mihinkään.
 
No joo, eiköhän tässä tullut pointti selväksi! Mä oon ainakin nauttinut ruoasta ja syönyt sika-hyviä sourcream&onion riisikakkuja, banaanilettuja ja kookoskastike kanaa! Iso voi voi, jos tämä ei nyt miellytä jonkun henkilön elämää. Kyllä mä ainakin perusterveellisesti tykkään syödä ja tää on mulle hyvä tyyli!
 
hyvää alkavaa viikonloppua teille, nauttikaa hyvästä ruoasta ♥


lauantai 2. toukokuuta 2015

Kuulumisista pohdiskeluun

Toivottavasti teidän vappu meni hyvin! Itse pidin syömisen osalta rentoa vappua, en toki syönyt herkkuja, mutta patonkia & perunasalaattia tuli vedettyä. Kohtuudessa kuitenkin ;)
Arkena olisi taas palattava siihen kunnon ruokarytmiin, sillä nyt miniloman takia taas ruokarytmit on mitä on. Mummillakin tuli käytyä ja ihanan meheitä lihapullia syötyä. Parannettavaa siis on, mutta en ota tätä vakavasti.
 
Treeneissä on tultu MA-TI-KE käytyä ja tänään olisi taas salipäivä. Siinä olisikin mun viikon treenit pulkassa ja ensi viikolla taas toivottavasti samalla tsempillä. Nyt on ns. viimeiset viikot aikaa tsempata treenien suhteen, sillä Toukokuun viimeisellä viikolla tämä tyttö lähtee matkalle ja kun palaan, on melkein heti lähtö rippileirille. Eli aikaa treenaamiseen jää siihen väliin ehkä päivä tai kaksi. Toki mä yritän ulkomailla vähän aktiivisuustasoa pitää yllä, mutta koska se on loma niin miksi ottaa stressiä kun en sieltä salille kuitenkaan pääse.
 
Kuulumisista sitten eteenpäin... Aloin taas miettimään viime postauksien myötä mun ikää. Se on joillekin niin big deal. Tai siis... Muistan blogin alkuajoilta kommentin, kun hehkutin -1kg aloitusta, niin saan kommentin kuinka tämän ikäisen ei pitäisi miettiä painoaan. Ja se on totta! Kyllähän te lukijat tiedätte, etten pidä blogissani mitään painopäiväkirjaa, koska olen 100% tyytyväinen painooni kunhan se pysyy siinä normaalilukemissa. Silloin kun ei vielä kropassa ulkoisia muutoksia näkynyt, olin tosi iloinen siitä vaakanumerosta.
 
Vaakanumeroista kommentteihin. Saan ihan livenä kuulla sitä, että "oot niin nuori, ei oo hyvä käydä kuntosalilla tekemässä isoilla painolla!", "oot niin nuori, ei sun pitäisi murehtia ulkonäköä" ja ihan blogiikin saatu kommentti: "oot niin nuori, kyllä ne kurvit vielä vartaloosi muokkautuu".  Ja mä en sano, etteikö noista mikään olisi totta! Kyllä mä sen tiedän, että 15-vuotias on vielä nuori ja monissa asioissa tosi tyhmä. Voin allekirjoittaa sen. Mutta ihmiset, joita ei yleensä kiinnosta sun asiat yhtään, niin alkaa puuttumaan sun asioihin. Se mua ärsyttää.
 
Kun mä aloitin salilla käynnin vuosi sitten, mulle oltiin salilla tosi avuliaita ja kerrottiin, että kannattaa aloittaa pienillä painoilla ja liikkeet näytettiin mulle heti alusta alkaen. Mä aloitin tosi helpolla saliohjelmalla ja tein sitä monta kuukautta. Nyt kun olen käynyt ryhmäliikunnoissa ja oppinut liikkeitä, olen soveltanut niitä mun salikäynteihin. En käy salilla kuin kerran-pari viikossa (toki poikkeudet esim. tämä viikko) ja ne treenit on oikeasti tosi löysiä, koska tiedän etten voi tehdä 110% töitä siellä, kun en yksinkertaisesti osaa. Kuitenkin koen, että on hyvä harjoitella. Ei ilman harjoittelua opi.
 
Oon kasvuiässä, mulla on elämä edessä ja muuta muiden suusta kuultua. Mä tiedän sen kaiken. Mutta tarkoittaako noi kommentit, että mun pitäisi käydä mäkkärissä ja juoda kaljaa sekä hillua kaupungilla keskiyöhön asti, että eläisin sitä teiniunelmaa? Vai enkö mä voisi käydä siellä salilla ja syödä kevyemmin, vai olenko mä heti tuhlaamassa mun nuoruuden?
 
Kyllä mä koen, että ne illanistujaiset ja kerran kolmessa kuukaudessa herkuttelut riittää mulle. En mä tarvitse mitään porukoita, joissa kokeillaan rajoja ja juodaan itsensä kaatokänniin. Miksi joskus tuntuu, että aikuiset ja muut nuoret kokee tuollaisen käytöksen enemmän "normaalimmaksi teineilyksi" ? En mä leiki mitään fitnesstyttöä koska se on tällä hetkellä muodissa. En ole edes lähelläkään mitään fitnesspelleilyä. Mä en syö kurinalaisesti, mä samalla nautin ruoasta ja elämästä, että opettelen jo varhain terveellisiä elämäntapoja.
 
No joo, en mä tarvitse sitä, että muut olisi ylpeitä siitä mitä teen. Tarvitsen sen, että olen itse ylpeä. Että mä itse tiedostan kuinka hyvää polkua tällä hetkellä kuljen. Toivon, että fiksu asenne jo näin nuorena johtaa hyvään tulevaisuuteen. Jos jotain nyt haittaa se, että jätän kaljapullon tai jäätelöannoksen välistä kun juoksen salille, niin siinäpä haittaa. Katsotaan maaliviivalla kenellä meni matka parhaiten.
 
HUH, tällaista tekstiä näin Lauantai-aamupäivään! Mä voisin nyt sitten lähteä sinne salille, tekemään MUN treeniä, ja sitä mistä MINÄ nautin! Suljen korvani ulkopuolisten kommenteilta. Kyllä me tiedetään mitä itse ollaan tekemässä.
 
ADIOOS ja hyvää viikonloppua ♥♥