~ BALANCE ~

Tuo sana tasapaino on niin monella tapaa tärkeä. Pitää pitää tasapaino urheilussa, syömisessä, töiden ja lomien kanssa. Jne, jne, jne... Et voi paiskia loputtomasti töitä, jos et koskaan pidä taukoa. Eikös se näin mene?

 

Viime viikon synttärisokereissa vietettynä, ei iskenytkään loputon masennus. Olo oli itseasiassa jotenkin tasapainoinen. On tärkeää vetää sitä normaalia arkirytmiä. Syödä oikein ja liikkua. Mutta olen sitä mieltä, että sen saamiseen tarvitaan myös ne hetket, milloin et ole ankara itsellesi. Mä kieltäydyn aina kaikesta. Kun mennään kylään, synttäreille, syömään... Mä olen aina se terveellisimmän vaihtoehdon etsivä. Coca cola zero ja proteiinipatukka, ehkä tunnetuimmat 'herkutteleväät' mulla.

 

Viime viikolla söin herkkuja. Kävin mäkkärissä. En liikkunut juurikaan. Olo oli kyllä kohmeinen, mutta se sai mut lähtemään tänään taas urheilemaan. Viikonlopun söin terveellisesti vaikka en päässyt liikkumaan. Kun taas pari päivää söi puhtaasti jaksoin tänään polkaista salin suuntaan. Olo on energinen ja uskon sen olevan viime viikon ansiota.

 

Kyllä mulla on ollut niitä hetkiä, kun olen ollut tosi monta kuukautta syömättä herkkuja. Ei silloin tee mieli katkaista putkea, eikä sun pidäkään. Itse katkaisin putken jouluna ja sen jälkeen kun lähdin lomalle. Nyt lomalla olen mennyt edes-takaisin, mutta ollut silti suhteellisen terveellinen. Koen, että osaan jo hallita mieltäni herkkujen ja muiden suhteen. Uskon, että mun kroppa osaa sanoa, milloin tarvitsen ja milloin en. Olin Lauantaina niin lähellä, että olisin ostanut jätskiä. Se jäi kuitenkin kauppaan ja en edes ymmärrä miten pääsin kaupasta ulos ilman jäätelöä... Kävelin nimittäin sen hyllyn ohi parikin kertaa. Musta tuntuu, että kroppa huusi sokeria kun oli pari viimeistä päivää sitä saanut paljon. Ei kroppa huutanut lepoa tai stressinpurkausta vaan se huusi sokerimieltymystä. Kun pääset sen yhdenkin jäätelön yli, pääset varmasti muistakin. Ja näin opit tuntemaan, milloin kroppasi oikeasti halajaa herkkuja.

 

Mä olen oppinut myös sopimaan itseni kanssa, milloin herkuttelen ja miten. Voin esim päättää, että otan yhden kakkupalan ja tha'ts it. En enää mene kaksinkäsin pöydän luokse ja ahmi kaikkea,mitä vaan pystyn. On upeaa huomata, miten tasapaino ja opitut tavat vaikuttavat muhun.

 

Muistakaa tekin pitää tasapaino. Ei ole hyvä liikkua, jos ei pidä lepopäiviä. Ei ole hyvä syödä terveellisesti, jos se menee yli. En kannusta itseäni tai ketään muutakaan syömään herkkuja, vaan kannustan kuuntelemaan kroppaa. Jos kroppa on väsynyt ja huutaa Ben&Jerry'siä, niin mikäpä siinä. Jos osaat pitää sen kohtuudessa ja jatkat taas terveellisesti. Tämä on se balance.

 

Palaillaan,

xoxo minä

KIIRE JA MOTIVAATIO?

Huhuh! Mä oon tosi monta kertaa miettinyt, että nyt kirjoitan blogiin! Sitten oon taas huomannut illalla, että ainiin... se blogi! Huomaa kai, että kultainen sana: motivaatio blogin ja koko projektin suhteen on aika jäissä. JA miksi?

 

Mä täytin tässä vuosia ja olen sen takia pari päivää syönyt vähän miten sattuu, koska vieraita on käynyt ja herkullisia kakkuja ollut tarjolla. Siis niin hyviä, että tekisi nytkin mieli! Tämä oli kuitenkin 'päätetty' juttu, että saan herkutella. Kävin myös mäkkärissä syömässä perinteisen juustoaterian. Siis voitteko uskoa! En ole käynyt syömässä ateriaa hesessa/mäkkärissä niin kuin koko vuonna! Tai ehkä Tammikuussa viimeksi? No kuitenkin siitä on Super kauan. Oli se kyllä tosi hyvääkin...

 

Nyt olisi tarkoitus taas palata raiteille ja jatkaa normaalia ruokarytmiä ja muuta. Tänään kyllä matkataan sukulaisille ja herkut taas kohtaa mut. Mutta tarkoitus olisi pysyä vahvana ja vetää weekendi ihan puhtaasti. Toivotaanpa näin.

 

Ja sitten se kiire. Aloitin Maanantaina työt kaupassa ja vielä sitä olisi ensi viikko jäljellä. Oon iloinen, että olen jo näin lähellä loppua. Kaupantyö on tosi fyysisesti raskasta ja jokaisen siunaaman päivän jälkeen mun jalat on ihan loppu. Aina kun kyykistän niin ai hitto, ihan kun ois jalkatreeniä tehnyt. Tietenkin kun siellä hyllyjen välissä kyykkii ja seisoo oikeastaan koko 6 tuntia, niin eiköhän se ala tuntumaan jo jaloissa. Työtoverit on ollut mulle se suurin pettymys. Olisin toivonnut vähän lämpimäpää vastaanottoa, mutta mulle hädintuskin puhutaan siellä. Niin kuin haloo, mä olen se lapsi täällä joka on työharjoittelussa. Tai oikestaan tutustumistyössä kaupantyöhön. En minään 10 vuotta kaupanalaa tehneenä. Siis huh huh kun joskus tuntuu, että aikuiset ihmiset ovat niin lapsellisia. No onneksi tuo on pieni hetki mun kesästä ja sitten lähtee kyllä palautteet kaupalle. Ekan kesätyön ei pitäisi olla noin ikävä kokemus nuorelle.

 

Treenisaldo on tosi vähäinen, koska vietin niitä synttäreitä ja olen rampannut lääkärissä. Pyörryin tuossa viime Sunnuntaina ja syy miksi, on edelleen auki. Hieman epänormaali tilanne ja sen takia sitä nyt tutkitaan. Saa nähdä mitä tapahtuu, menkatkin ovat edelleen myöhässä...

 

Ensi viikko pitäisi olla vähemmän kiireinen, koska ohjelmaa olisi vain päivätyöt ja sitten nähdä kavereita yhtenä iltana. Toki kissanhoitoa ja tälläistä, mutta tarkoitus olisi niissä väleissä päästä treenaamaan. Tosi harmi, että aina loma-aikaan nämä treenit jäävät viimeiseksi tekemislistalla. Huonekin olisi tällä hetkellä sisustuksen ja siivoamisen partaalla, mutta milloin sitäkään ehdin tekemään. Kun myös lomalla olisi kiva vain olla.

 

Pahoittelen siis, että kiire ja motivaatio ovat olleet suurena syynä tässä hiljaisuudessa. Stressata koitan nyt mahdollisimman vähän, mutta ruokavaliota pitää suunnilleen normaalina. En toki ole niin-niin tarkka, koska ateriavälit lomalla ja töissä voivat vähän heitellä.

 

HYVÄÄ LOMAA kaikille keillä sellainen on tai on tulossa. Itsekin pääsen kohta lomalle ja odotan innolla. Vielä viimeinen puristus ja olen hitusen varakkaampi. Yaas :D

 

Älkää stressatko, jos haluatte valita kakkupalan treenin sijaan. On tilanteita, missä on hyvä löysätä. Ja löysääminen tuo usein uutta voimaa uusiin tilanteisiin. Odotan itsekin sitä hetkeä, milloin pääsen treenaamaan. Uskon, että motivaatiota tuli juuri siitä kakkupalasta ;)

 

Nyt lähden nauttimaan isovanhempien seurasta ja rentoutumaan!

Hyvää viikonloppua murut. Koitan olla aktiivisempi!

Hiljaiseloa

..on ollut blogin puolella.

 

Olen kyllä yrittänyt kirjoittaa tänne, mutta mitään järkevää en ole saanut aikaiseksi. Ehkä siksi, kun olen ollut kone sylissä aina kello yksitoista illalla. Konetta en ole sen kummemmin availlut. Nyt kuitenkin kirjoitusinnostus taas lähti käsistä ja tässä ollaan!

 

Juhannuskin on aivan oven takana, mutta meidän perhe ei sitä kummemmin vietä. Kyllä ollaan aina välillä kokko käyty katsomassa ja viime kesänä oltiin ystävien talolla viettämässä jussia. Nyt ei lomaakaan meidän porukoilla juurikaan ole, eli ihan kotimaisemissa. Tosi kiva kyllä, kun kaupunki tyhjenee ja saa olla ihan rauhassa. Siis Helsingissä rauhassa, se on aika mukavaa. Huomenna käydään ihan lyhyellä reissulla mummun luona kahvittelemassa, mutta illaksi tullaan taas omaan kotiin.

 

Mun konfirmaatio ja koko rippikouluhomma on takanapäin, mutta hyvä niin. Vaikka konffispäivä oli tosi ihana, ei rippikoulu ollut niinkään ihana. Nyt vain katson haluanko mukaan isostoimintaan ja jos lähipiiriin vaikka syntyisi vauva ja mut haluttaisiin kummiksi? Saa nähdä. Nyt se yksi velvollisuus on kuitenkin suoritettu.

 

Vielä Maanantaina nautin jäätelöstä ja kekseistä, mutta Tiistaina pistin taas stopin. Naamaan ilmestyi finnejä ja maha alkoi olla ilmapallo, että musta tuntuu, ettei herkkujen syöminen näihin vaivoihin helpottaisi. Vaikka parisen päivää oltu vasta herkuttomalla, niin olo on paljon energisempi. Ei ole edes tehnyt tiukkaa olla syömättä herkkuja, kun juurihan niitä söi vatsan täydeltä. On se kiva, että oppi pistämään stopin herkuille kun alkoi tuntumaan. Ennen olisin varmaan joutunut siihen sokerikierteeseen, mutta nyt mun kroppa ei näköjään edes kaipaa sokeria tai ei ainakaan herkkuja ole tehnyt mieli sen kummemmin.

 

Treenit on rehellisesti sanottuna jäänyt vähille. Tiistaina kävin Fit Fightissa 45min ja tänään menen HIIT 15min ja Zumba 55min. Sitten juhannusta ja sen jälkeen taas uudestaan. En ole yhtään edes ottanut stressiä koko liikunnasta. Sen kyllä huomasi, että kun jätti sokeripommit taakse niin liikunnanilo lisääntyi ja tiistaina jo poljin innokkaana salille. Nytkin vaikka ulkona sataa, ei yhtään haittaa kohta lähteä ulos. Saa vähän purkaa energiaa, jota olen saanut syömällä oikein.

 

Juhannus olisi siis tarkoitus viettää herkuttomana ja ajattelin kokeilla raakakakkua. Mitään en lupaa siitä! Tarkoitus olisi vain itselle saada vähän herkun korviketta, kun muut mässäävät. Ostin jo cashew-pähkinät ja vielä loput ainekset niin eiköhän Lauantaina voi jo alkaa kakkua pyörittämään. Toivotaan , että onnistuu! Viime Lauantaina tein muffinsseja konffikseen. Näin ne mieltymykset taas muuttuu. :D

 

Viikon päästä mulla on synttärit, enkä edes tiedä haluanko silloin herkutella. Tällä hetkellä ajatus sokeripommeista ja muista ällöttää, mutta olen avoin kakkupalan suhteen. Meille tulee pari tuttua käymään, niin uskon, että voisin hellittää otetta. Once in a year!

 

Mulla alkaa Maanantaina kaupassa työt ja 2 viikkoa olisi tarkoitus purkaa lasteja. Ihan mielenkiinnolla menen, vaikka samalla ajatus kuumottaa hiukan. Olin isomassa kaupassa TET harjoittelussa ja se oli oikeasti haastavaa hommaa. Nyt on pienempi kauppa ja uskon, että selviän. Tosin tällä kertaa olen yksin harjoittelijana. Tetissä mulla oli paras kaveri ja yksi eri koulusta tullut harjoittelija. No näillä mennään! Kyllä ainakin lompakko kiittää 2 viikon jälkeen, jos ei muuta.

 

Oon myös tällä viikolla (ma-ke) hoitanut kahta kouluikäistä, omaa pikkuveljeä ja hänen ystäväänsä. Siitä sain vähän taskurahaa. Elokuussa olisi vielä samanlainen pesti, mutta vain pidemmän ajan. Sitten olisi kissanhoitoa, eli ruokintaa ja tällaista ainakin Lauantaina, ja sitten Heinäkuun alussa.

 

Oon kyllä iloinen, että oon saanut duunia haalittua itselleni. En ehkä kutsuisi kissan ruokintaa tai oman pikkuveljen hoitoa sellaiseksi työksi. Se on enemmänkin auttamista, mistä saa taskurahaa. Kaupantyö oli mulle sellainen iso harppaus, sillä tein ensimmäisen palkallisen työsopimuksen ja se on sellaista "vakavaa" työtä. Tai siis, lapset voi laittaa pelaamaan kimbleä ja itse räplätä kännykkää. Kaupassa ei ihan niin tehdä.

 

 Nyt mä lähden valmistautumaan treeneihin, pitäkää te kiva juhannus. Palaillaan ♥



omia fiiliksiä

Hejsan kaikki.

 

Mä olen ollut jo aikaisin ylhäällä, sillä mulla oli lääkäri. Syynä poisjääneet kuukautiset. Ja miksi mä avauduin jostain intiimiasioista kuntokuuriblogiin? No yksinkertaisesti siksi, että lääkäri oli vahvasti sitä mieltä, että yhtäkkiä poisjääneet menkat kielii siitä, että painoa on tippunut ja liikuntaa on lisätty. Sehän olisi kyllä periaatteessa aika hyvä syy oudosti käyttäytyvälle hormoonisysteemille. Lääkäri kuitenkin käski tarkkailla menkkoja, vatsakipuja yms. oireita, ja palaamaan syksyllä niin tarkistetaan, että kroppa toimii normaalisti.

 

Vaikka vaihtoehtoja itsekin punnitsin, en ehkä ihan ajatellut syynä olevan kropparemontti. Lääkäri sanoi, että laihtumista ei saisi enää tapahtua ja liikunnan pitäisi olla max 4 kertaa viikossa, eli jo 5 kertaa alkaa menemään yli ja voi vaikuttaa menkkoihinkin. Nyt en ole pariin viikkoon säännöllisesti edes urheillut, koska ripari & kreeta. Toisaalta kyllähän olen aina kun mahdollisuus on ollut, niin käynyt salilla ja jumpassa. Lääkäri tosin sanoi myös sitä, että tämän ikäisen on turha käydä salilla ilman ohjaajaa...

 

Tää ei hirveästi kyllä nosta urheilumotivaatiota. Varmaan ymmärrätte miksi. Harmittaa, että jos kova työ kropan kanssa "palkitaan" näin. En tosin tiedä, mitä mun pitäisi muuttaa tottumuksissani. Urheilua haluaisin kovasti harrastaa, mutta ehkä pidän tänään välipäivän ja menen huomenna uudelleen. Vaikka olen kyllä aina yrittänyt pitää asiat balanssissa..

 

Eilen söin taas ihan perusterveellisesti, mutta nyt mun päätös on tämä koko ruokavalionkin suhteen: Syön pääosin perusterveellisesti eli kotisafkaa ja ruokavalion koitan pitää samana. En kuitenkaan laske kaloreita, en mieti sokerin määrää enkä rajaa mun syömisiä. Haluan, että mun kroppa toimii täysillä ja tiedän, että nuoren kroppa kaipaa paljon ravintoa.  En tarkoita, että alan mässäämään herkkuja tai riennän heti roskaruoan kimppuun. Tarkoitan sitä, että kovan rääkin jälkeen huomaan sen, että kroppa tarvitsee taukoa. Veikkaan, että stressitasotkin ovat hyvin korkealla koko kroppaprojektin jäljiltä.

 

Syön siis edelleen normaalisti. En vedä herkkuövereitä. Konffiksessa syön kakkuja.

Huomenna olisi tarkoitus leipoa jotain konffikseen, jos haluan maistiaisen, niin voin sen ottaa. Nyt mun pääsana on balanssi eli tasapaino ruoan & liikunnan suhteen.

 

Varmasti tärkein tavoite on tällähetkellä pitää paino samoissa lukemissa ja kropan kuntoon saaminen täysillä. Siihen en halua, että mun kuukautiset joudutaan käynnistämään lääkkeillä.

 

Tällä kertaa tällaista pohdintaa...

 

♥

Mitä mulle kuuluu?

Hellou kaikille.

Postausväli johtui siitä, että olin rippileirillä. Kotiuduin eilen ja heti illalla olin taas lastenhoitohommissa ja vielä huonosti nukuttu yö vei mun verot ehdottomasti. Voisin kylä nyt vähän kertoa leiristä..

 

Ensimmäinen asia mikä tulee mun mieleen on se, että ihanaa: Nyt se on ohi!! Leiri ei ollut mulle mikään elämän parhain kokemus, vaikka ehkä sitä toivoinkin muiden riparin käyneiden suusta kuulleena. Mä ja mun paras kaveri satuttiin riparille, jossa oikeastaan 90% tuli samasta koulusta - samalta luokalta. Kaiken kruunasi se, että isoset olivat juuri päässeet samasta koulusta kuin he ja näin ollen heillä oli tiivis porukka. Pari poikaa tuli samasta koulusta kuin mä ja mun kaveri, mutta olihan meno meillä vähän erilaista kuin taas isolla porukalla. Näin jälkikäteen ajateltuna, parastahan olisi ollut mennä jollekin erikoisriparille mihin tyypit tulee kaverin-parin kanssa, eikä luokkana. Kyllä mäkin uskon, että meininki riparilla olisi ollut toista, jos porukkana olisi ollut mun oma luokka.

 

Selvisin kuitenkin viikosta ja mut konfirmoidaan Sunnuntaina. Varmasti aika kultaa muistot, tai ainakin toivon niin.

 

Ruoka riparilla oli hyvää, mutta välipalana toimivat esim. marjarahka (sokeroitu), letut, pulla tms. Ja iltapalana saattoi olla vaikka muroja. Eli tällaista perus-safkaa, mitä kotona olen vältellyt. Kuitenkaan miksikään terveysfriikiksi en siellä ruvennut, vaan söin samoja ruokia mitä muutkin. Myös karkkia ja pullaa ;)

 

Ruokavalion suhteen tämä viikko menee varmasti vielä aika kiikkulaudalla, koska omissa rippijuhlissani aion ehdottomasti syödä tarjoiluja, enkä laskea kaloreita. En edes jaksa laatia itselleni mitään sääntöjä tälle viikolle, vaan elää hetkessä. En tule vetämään herkkuövereitä, ja puuro & kananmuna pysyy aamiaisena, mutta eilenkin illalla join kaakaota koska mieli teki. Ehkä sitten ensi viikolla jaksan taas asettaa ruokasäännöt itselleni.

 

Liikunta on ollut vähäistä. Onneksi tänään pääsen salille!

Olin 100% varma, että kiloja olisi kertynyt Kreetan ja riparin jälkeen, mutta päinvastoin aamupaino oli 49.7.... Meidän vaa'assa on jotain pilalla tai jotain. Tämä tarkoittaa, että mun norm.paino on suunnilleen sen 50 kiloa, eli paino ei olisi noussut yhtään. Täytyy toivoa ettei nousekaan. Saattaa tosin olla, että kroppa otti herkut boostina eikä lihottavana juttuna, joka olisi tosiaan hyvä asia. Saa tosin nähdä, ehkä kilot laskeutuu myöhemmin, ei voi tietää.

 

Nyt menen imuroimaan ja sitten suuntaan kohti salia. Tämä oli nyt enempi kuulumispostausta, sillä suurempia muutoksia kropparintamalla ei ole tapahtunut.

 

SEE YAA, xoxo

minä

MISSÄ VAIHEESSA MENEE YLI?

Ihan ekana haluan sanoa, että tämä on minun mielipiteeni. Enkä puhu nyt sairaalloisen ylipainoisista tai alipainoisista. Sillä tiedän sen, että jos olet ylipainoinen saatat tarvita 'kovempia' keinoja ja rankempaa ruokavaliota saadaksesi painoa laskuun.

__________________________________________________________________
kirjoitettu 1.6.

 

Nyt oon ihan postausmoodissa, koska postausta tulee taas! Kuitenkin tämä aihe nousi mun päässä pintaan, kun eilen katsoin fitnesspäiväkirjoja (viime maanantain jakson) jossa mm. Eevi puhui fitness-ylilyönneistä ja muistaakseni myös Venla on puhunut samaisesta aiheesta. Kuitenkin aihe palautui taas mieleeni sen jakson myötä. Että missä vaiheessa sitten tosissaan menee yli?

 

Jokainen voi itse pohtia sitä, että meneekö yli siinä vaiheessa, kun et voi edes lomamatkalla syödä hieman omasta ruokavaliostasi poiketen tai ravintolakäynneillä omat eväät mukana? Myös se jatkuva ruokien punnitseminen on musta älytöntä. Siis mitä järkeä mitata millin tarkkaan se ruoka? Pilaantuuko sun kroppasi jos syöt pari jauhelihanpalasta lisää? Siis sitä en vain käsitä.

 

Itse olen kuntokuurien aikana pitänyt aika simppelit säännöt. 5-6 ateriaa päivässä, proteiniipitoiset ateriat, ei herkkuja/roskaruokaa tms. ja paljon vettä. Tuossa tiivistettynä se, miten sain kropastani pois -10kg ja kiinteydyin mukavasti. Mä en edes osannut ajatella, että painoa lähtisi noin paljoa. Oletin, että pari kiloa ja that's it. Sen sijaan sitä lähti 10 kiloa ja kropassani hehkui muutos. XS-vaatteet olivatkin sopivia ja 36 koon shortsit tippuivat jalasta. Eiköhän se jo kieli jotain.

 

Tarkoitan sitä, että eikö olisi helppoa tehdä elämäntapamuutos yksinkertaisilla asioilla? Sellaisilla, mitä voi jatkossakin toteuttaa? Kyllä mä myönnän, että synttäreillä olen istunut vain kahvi kädessä, ja jonkun mielestä sekin on jo ylilyöntiä. Miksei synttäreillä voi nauttia herkkuja? Se on hyvä kysymys. Toisaalta, itse ajattelen, että syömisen ei pitäisi olla pakotettua. Kuitenkin yleensä syön suolaiset (esim. salattia, karjalanpiirakkaa) etten näyttäisi tympeältä tai epäkohteliaalta.

Kyllä mä sen ymmärrän, että jos välttelee sokeria, niin ei sitä ole pakko suuhunsa lapata. Itsekin viime kuntokuurin ajan söin todella vähän sokeria ja sen takia en syönyt juhlissakaan kakkuja tai muita herkkuja. Mä ymmärrän sen ihan hyvin. Mutta siinä vaiheessa kun mennään vaikka ravintolaan, eikä voi syödä vaikkapa perinteistä kanasalaattia, koska tietää ettei siellä voi punnita jokaista salaatinlehteä - niin se menee musta jo yli.

Oon itse mennyt sillä periaatteella, että perusruoat on ihan OK. Mä olen syönyt eineksiä ja mä olen syönyt ravintolassa. Olen vain valinnut ne terveellisimmät vaihtoehdot joukosta. Esimerkiksi juuri sen kanasalaatin tai lohiannoksen. Ei se varmasti ole mikään täyden 10 suoritus, ei todellakaan, mutta kyllä mä haluan nauttia niistäkin ravintolahetkistä. Musta se on enemmänkin surullista, että joku fitness menee hauskuuden yli. Terveellisyys ja terveys on musta tärkeää pitää kunnossa, mutta rajat on kaikella.

Mulla oli juuri tämä kuntokuuri, joka päättyi tähän Kreetan matkaan sillä halusin nauttia sen viikon täysillä. Ja tiesin myös sen, että kuinka rasittavaa olisi olla mun seurassa jos miettisin kaloreita tai jonkun ruoan terveellisyyttä. C'moon, yksi viikko, oon aika varma ettei se pilaa koko kroppaprojektia!

Itsellänikin on saattanut joskus mennä joissain mittasuhteissa yli koko kroppaprojekti. Se on ihan inhimillistä. Olen saattanut panikoida leivän määrästä tai siitä, että onko kuivatut hedelmät sittenkään hyvää naposteltavaa. Loppupeleissä sillä ei ole mitään väliä. Niin kauan, kun paino ei nouse ylhäälle ja extra-small&small vaatteet menevät itseni päälle, en ota stressiä. Nyt on kesäloma! Nautitaan siitä. Ja muistakaa, ettei nauttiminen aina tarkoita sitä, että on pakko ottaa se herkkuöveri tai maata koko päivää sohvalla. Tällä hetkellä nauttiminen on mulle sitä, että pääsen viikon tauon jälkeen treenaamaan ja kohta varmaan syömään sitä mun himoitsemaa kanasalaattia!

DON'T STRESS, TAKE IT EASY!

palataan vielä postauksen parissa, ennen riparia,
xoxo minä.


Takaisin suomessa - tosi hyvin syöneenä!

Heipsan! Kui ihanalta tuntuu taas kirjoittaa omaan blogiin ja alkaa kohta lukemaan lukuisia postauksia, mitä multa jäi väliin kun olin matkoilla. Viimeiset päivät ennen matkaa meni niin nopeasti, etten ehtinyt tulla enää blogiin kirjoittamaan. Sori siitä!

 

Eilen päivällä kuitenkin palasin takaisin Suomeen ja Kreetan matka sujui oikein hyvin paria asiaa lukuunottamatta. 1) mun lompakko varastettiin ja 2) oksensin kahtena yönä. Ensimmäinen asia oli hyvinkin pepusta, sillä se tapahtui toisena päivänä ja mun pankkikortti sekä 200 euroa katosi kuin tuhka tuuleen. Oksennus taas taisi johtua Kreikan ruoista, ehkä joku ruokamyrkytys tms.

 

Sen enempää matkasta selittelemättä mennään mun syömisiin. Mähän heti päätin, että saan syödä lomalla vapaasti. Miksi lähteä parhaan kaverin kanssa reissuun ja elää kuin normaalissa arjessa? Nääh, mehän syötiin! Jätskiä, suklaata, sipsejä, ranskalaisia ja kokista tuli ainakin vedettyä. Tosin nyt mun herkkukiintiö on aika täynnä, eikä ole ainakaan vielä kotona tehnyt mieli kaivaa kaappeja.

 

Mitkä mun fiilikset on tästä ylensyönnistä? No rehellisesti sanottuna, ainahan herkkujen syöminen jää vähän kaivelemaan, mutta pääosin mä oon ihan iloinen. Helmikuusta-Toukokuuhun mä pidin sen yhden vapaasyöntipäivän ja muuten en ole koskenutkaan herkkuihin. Tää viikko oli täysin sokea ravintoarvojen suhteen, eli koen, että oon 100% rentoutunut!

 

Treenannut en yhtään! Olin itseasiassa ottanut treenivaatteet mukaan, mutta ne lenkkarit sitten jäi kotiin! Mähän en millään flip-flopeilla tai ballerinoilla lähtenyt juoksemaan. Koitin kyllä välillä vähän verrytellä kroppaa ja tehdä kyykkyjä illalla, mutta pääosin liikunta jäi siihen kävelyyn. Tänään olisi kohta vuorossa treenit, ja odotan innolla!

 

Kulunut viikko näyttää siis hyvin epäterveelliseltä ja on kuin heijastus mun 'vanhasta elämästä'. Mutta mä koen, että sain nyt lisäboostia taas jatkamaan terveellisemmin. Ainoa huono puoli tässä on vaan se, että rippileiri alkaa Keskiviikkona. Se olisi taas toinen viikko muiden ruokien äärellä ja liikunta saattaa jäädä hyötyliikunnaksi. Mutta nää on näitä elämän pieniä hetkiä, mistä pitää nauttia. Mä kyllä sovin itseni kanssa, että riparilla en vedä mitään ähkyjä minkään suhteen. Toivon, että ruoka siellä olisi monipuolista ja ravitsevaa. Herkkujen suhteen menen sitten ihan fiilispohjalta. Jos tekee mieli, voin sen jätskin ottaa.

 

Riparin ja konffiksen jälkeen palaan sitten ihan normiruotuun taas, kun kesätyöt alkaa. Eli saa vähän nähdä miten kroppa reagoi erikoisiin viikkoihin. Ainakaan vielä ei ole paino noussut, vaan 50.7kg ollaan tällä hetkellä. Ehkä tää lomaturvotus tästä vielä laskisi.

 

Uuu mikä teksti taas. Sormet käy ihan kuumina. Mulla alkaa jo huomenna riparin eka tutustumispäivä, mutta koitan silti palata vielä yhden tekstin kera ennen kuin lähden reissuun.

 

Liikunnat:

Maanantai - Tehomuokkaus 55min

Tiistai - Spinning, sali tms...

Keskiviikko -> Keskiviikko - RIPARI

 

Huh, nyt käy salimaksu kalliiksi kun en siellä pääse yhtään käymään. Vielä kun oon tällä hetkellä ihan köyhä.

 

AH, ihana olla suomessa, kyllä tää on se paikka mitä rakastan kaikista eniten ♥!

PALAILLAAN.

XOXO

minä.