MUN RUOKAVALIO

 

Mietin, että onko järkevää tehdä ruokavaliostaan postausta, koska mulla ei todellakaan ole yhtä ja samaa ruokavaliota, niin kuin monilla diettaajilla tms. on.

Ajattelin kuitenkin ottaa itselleni tällaisen esimerkkipäivän, mutta esimerkiksi lounasta / päivällistä on niin hankala määritellä, koska se vaihtuu joka päivä.

 

Anyways, mennään asiaan!

 

AAMIAINEN

Aamiaisella syön aina puuroa. Tämä onkin ehkä se kohta päivästä, mikä on mulla aina sama. Olen nyt viimeaikoina kokeillut erilaisia puuroja esimerkiksi Elovenan & Rainbown pikapuuroja, sekä myös ihan tavallisia puuroja kotona. Pikapuurot on hieman makeampia, koska niihin on toki lisätty yleensä jotain valmiina, esim. marjoja.

 

Pikapuuron syön pelkälleen, mutta normaaliin puuroon lisään yleensä mehukeittoa.

 

LOUNAS

Viikonloppuja / lomia mukaan ottamatta, mä syön aina koulussa lounaan. Kouluruoka on yleensä monipuolista ja ehkä 3/5 viikonpäivästä, kouluruoka on ihan hyvää. Mä en ole ikinä kuulunut niihin valittajiin, kenestä kouluruoka olisi täyttä roskaa. Voin ehkä myöntää, että joskus osuu viikkoja, milloin ruoka ei oo vaan mun makuun, mutta salaattia sekä leipää aina löytyy, eli nälkä ei tule siltikään!

 

Pyrin siis aina syömään salaattia/salaatteja, sekä kyseessä olevaa ruokaa. Tänään meillä oli kouluruokana lahnapuikkoja, sekä perunaa. Tänään siis kokoan annokseni varmaan tällä lailla: 2 lahnapuikkoa, 1 peruna + salaattia. Jos jää nälkä, otan näkkileivän. Sekä tietenkin vettä.

 

VÄLIPALA

Tämäkin vaihtelee suuresti. Mun välipala riippuu aina siitä, että tulenko koulusta kotiin suoraan, mitä kotona on tarjolla, sekä kuinka myöhään pääsen koulusta.

Jos joudun käymään kaupan kautta, ostan yleensä Skyr - Vanilija-Suklaamuru rahkan, mitä olenkin täällä jo mainostanut. Joskus mukaan eksyy karjalanpiirakka mun heikkous... Tai esimerkiksi eilen Pro Kaakaojuoma. Se olikin ensimmäinen kerta kaakaota melkeinpä kuukauteen! Mutta se oli proteiinipitoista, eikä sokeriakaan ollut paljoa.

 

Kotona saatan tehdä munakasta, smoothieta tai jopa ruisleivän. Leipää en syö juurikaan, mutta jos kaapit ovat ihan tyhjinä, saatan syödä sellaisen.

 

PÄIVÄLLINEN

Tämäkin vaihtelee aina sen mukaan, mitä vanhemmat kotiin ostaa. En siis syö omia ruokia tms. vaan menen sen mukaan mitä kotona syödään. Toki roskaruoat jätän väliin, mutta me ei melkein koskaan niitä syödäkään.

 

Esimerkkiateriana voisi olla perunaa, kanakastiketta sekä uunijuureksia.

Olen joskus maininnut, että mun isä elää suht-terveellisesti ja siksi meillä syödään aina tummaa pastaa ja terveellisiä kastikkeita.

 

ILTAPALA

Iltapala voi taas koostua esimerkiksi samoista mitä välipala. Smoothie, rahka, ruisleipä... Mutta pyrin aina juomaan myös vihreää teetä!

MILLÄ HERKUTTELEN?

 No periaatteessa nyt mun ruokavaliossa ei ole herkuille tilaa, koska pyrin pitämään säännöllisen ruokarytmin. Mutta varsinkin viikonlopun tuntumassa tekee mieli jotain extra-naposteltavaa ja siihen annan itselleni luvan.

Tänään tein banaanilettuja & banaanijätskiä, mistä tuli ehoton lemppari! Ainoa vaan, että banaanijätskin teko mun yhden-lasin-smoothiekoneella ei ihan toimi, mutta sain sen jätskinkin loppupeleissä onnistumaan. Eli sitä aion käyttää aina välillä varmasti herkuttelun puitteissa.

Smoothiet, hedelmät ja varsinkin vesimeloni, kelpaa mulle herkuista, koska voisin syödä vesimelonia aina! Se makeus... en pääse siitä yli.
Harmi vain, että ne tuppaa olemaan jättikokoisia ja tihkumaan vettä, eli leikkaaminen ja ostaminen ei ole niinkään näppärää.

Läkerol salmiakki pastillit on myös superhyviä. Niissä ei oo juurikaan kaloreita ja ei yhtään sokereita. En niitä juurikaan syö, koska saan niistä vatsavaivoja kun tuppaan vetäsemään koko purkin kerralla... Mutta salmiakinhimossa noi käy mulle vallan mainiosti.

Mitään erityisempiä ohjeita mä en osaa antaa, sillä tähän ikuiseen aukkoon on vaikea saada erityisemmin korvaavia tuotteita. Ainahan voi käyttää steviaa ja makeutettuja aineita, mutta sitä luontaista herkkujen makua ei vaan saa tilalle. Se on tottumuskysymys.
Mä olen jo aika hyvin tottunut näihin muka maukkaisiin luomuksiini, niin kuin omenahösseleihin, sokerittomiin smoothieisiin ja banaanintäytteisiin munakkaisiin, mutta esimerkiksi mun sisarukset ei voisi niitä vetää makeina herkkuina...

Kyllä se suklaa voittaa kaiken ja mä voin olla siitä samaa mieltä. Tummaa suklaatahan on välillä hyvä syödä se pari palaa, mutta miksei kaupassa myydä 70% tai yli suklaapalaa? Siis yhtä palaa? Miksi myydään vähintään se 5 paikkainen suklaapatukka?
Koska mä en pysty esimerkiksi säästämään toiselle viikonlopulle pari palaa, vaan mä vetäisin ne heti... Heheh...

No kuitenkin! Toivottavasti tykkäsitte tästä postauksesta.
Tänään en tosin treeneihin kerennyt, kun tuli yllätyskyläily tähän väliin. Huomenna olisi tarkoitus keretä salille, katsotaan katsotaan...

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA :)



Väsynyt

Vatsa kurnii... Whaat, justhan mä söin!

Ajattelinpa tehdä vähän tälläistä kuulumista noiden kahden viimesimmän postauksen jälkeen. Ihan kivaa huomata, että mä ehdin noita väsertää, koska kiirettä on ollut.

 

Anyways, sain kesätöitä, joten kesällä ei pitäisi ainakaan ihan heti loppua tekemiset, kun on riparia, kesätöitä, lastenhoitoa jne... Toivottavasti näytän kesällä bikinimimmiltä :D Se on rehellisesti sanottuna tällä hetkellä TOP 1 toiveissa mulla kesän suhteen... Vaikka tietenkin mä toivon että työt ja ripari menis hyvin.

 

Tosissaan mun vatsa kurnii... Se on näitä murrosiän ihania puolia, että nälkä on joinain päivinä kokoajan. Tänään päivällinen meni niin myöhään, etten mä enää mitää iltanaposteltavaa tee.

 

Eilen tosissaan pääsin salille ja pitkästä aikaa salitreeni tuntui joltain, eikä pelkältä käväisyltä. Tänään oli taas tehomuokkausta ja se tuntuu varsinkin näin 8-16 päivän jälkeen. Kun on vielä koulussa 2h liikuntaa ja 6h lukuaineita + tuo treeni päälle, niin jopas on usein mun keskiviikot tosi kiireisiä, sekä väsyttäviä.

 

Loppuviikon treenit on mulle auki. Huomenna oon lapsenvahtina ja pidän välipäivää treeneistä. Pe/La/Su on epäselvää, toki 2krt vielä ois toiveena, mutta en lupaile ennen kuin oon varma loppuviikon aikatauluista ;)

 

Syömiset on menneet hyvin. Toki oon koittanu valaistaa mun yksinäköisyyttä. Eli vaikka pääosin seuraan kaloreita, koitan myös miettiä enemmän hiilareita + sokeria. Toisaalta mä koitan myös muistaa, että oon nuori, eli en voi kaikkea vähentää. Pitää vain pitää pää fiksuna ja katsoa mitä suuhun tunkee. :)

 

Seuraavana voisin tehdä sen mun menún - eli mun ruokavaliota! Siihen asti, adióóós :)

MOTIVAATIOTA OIKEAAN RUOKAVALIOON

Heippa kaikki!

Halusin tulla nyt tekemään teille postausta, joka toivottavasti motivoisi teitä edes himpun verran! Minä aika hyvänä esimerkkinä voin sanoa, että kun on sokerikoukussa, siitä ei yks kaks postausta lukemalla pääse pois. Mutta jos tämä saisi edes askeleen oikeaan suuntaan?

 

Olen nyt kohta kuukauden syönyt terveellisesti ja alkanut ns. jälleen oppimaan tätä oikeanlaista ruokavaliota. En noudata minkäänlaista kaavaketta, joka sanoo, että "syö esim. tätä ja tätä määrän x grammaa lounaaksi"

Ja miksi en? No koska käyn koulua, ja elän vanhempieni ruoilla. Eli en voi tuosta noin ostaa itselleni omaa kattavaa ruokalistaa. Mutta niin kuin olen monesti maininnut, meillä on 98% terveellistä ruokaa, 1 herkkupäivä viikossa & roskaruokaa erittäin vähän. Näin ollen, pystyn osittain vaikuttamaan ruokavaliooni.

 

Sen takia haluaisin antaa vinkkejä juuri sinulle joka ei halua noudattaa orjallista ruokavaliota, koska sitä on oikeasti vaikea ottaa tavaksi.

Useimmiten nämä "diettaajat" sun muut, ketkä pitävät erittäin tiukkaa ruokavaliota vaikka kuukauden-kaksi, sortuvat hyvin nopeasti sen jälkeen ahmimaan taas lisää vanhoja tuttavuuksia. Eikö siksi olisi parempi opetella terveellisyyttä ihan normaaleista kotiruoista ja aineksista?

 

Jokainen meistä on erilainen eli mikään tapa ei välttämättä toimi kaikilla samanlaisesti, mutta itse olen kokenut hyväksi totaalikieltäytymisen.

Ja nyt jotkut saattavat olla hämillään, sillä monesti luen erilaisista "laihdutusvinkeistä" sun muista, että "Älä totaalikieltäydy herkuista! Muuten alat himoamaan niitä enemmän ja enemmän!"

En ala sanomaan, että se ei olisi totta, sillä niin kuin mainitsin: olemme erilaisia. Itse olen huomannut, että ne ensimmäiset pari viikkoa on pahimpia ja sitten se helpottaa. Totta kai välillä tulee se hirveä herkkuhimo, mutta jokainen varmasti kohtaa sitä elämässään...

 

Jos itse pitäisin sen tavan, että saisin syödä vähän välillä niin se päätyisi mulla siihen paljon JA usein. Koska kun mä kerran taas langetan itseni siihen yhteen superkaloriseen sokeripullaan, alkaa mun herkku-halut taas jylläämään enemmän. Ja sitten usein lannistun ja vedän kaiken päin persettä... Sen takia käytän totaalikieltäytymistä, enkä sorru siihen yhteen - tai kahteen suklaapalaan, koska se ei koskaan ole mulle tuonut muuta kuin alamäkeä. Sama juttu myös karkkipäivissä. Sen takia pidän tämän herkuttoman linjan - ihan mielelläni.

 

 

Annoskoot sekä ruoasta nauttiminen myös kaksi hyvin tärkeää asiaa, jotka projektin kannalta olisi tärkeä muistaa.

Annoskoko on varmaan jo erittäin yksinkertainen ja helppo juttu. Yksi suurin ongelma on se, että ruokailutilanteessa nälkä on kova ja tahkot lautaselle ruokaa hulluna. Harvoin kukaan siinä tilanteessa ajattelee, että jaksanko syödä tätä kaikkea , koska niin kuin sanoin: nälkä on kova ja mielessä vain paljon syöminen.

Kuitenkin jos sinun tapana on tehdä superisot annokset sen enempää ajattelematta ja ruoan jälkeen ähkyn saaminen niin hidasta tahtia!!

Kun otat lautasen ja saavut ruokapatojen eteen niin mieti! Käytä pienempää lautasta ja sovi itsesi kanssa, että se yksi lautanen saa täyttyä ilman äyräiden yli pursumista. Täytä lautasesti ennemmin kasviksilla, kuin pastalla.

 

Kun saavut ruokapöytään, niin keskity ruokailuseuraasi. Kun juttelet, niin samalla syö hieman ruokaasi. Nauti jokaisesta suupalasta. Kun muut hakevat toista annosta, nauti edelleen ensimmäisestäsi. Useimmiten mieli alkaa haluta lisää, kun toisetkin hakevat. Eihän ole kiva istua lautanen tyhjänä pöydässä? Sen takia nauti ruoasta!

Itse olen alkanut syömään hitaasti. Pureskelen ruoan, en vain haukkaa ja nielaise. Siitä yhdestä lautasesta saa niin paljon enemmän irti, kun nautit siitä, etkä ryntää jo uudelle kierrokselle.

 

Juo vettä!

Myös tämä jokaisen päähän tahkottu ohje... Miksi silti useat meistä juo ihan liian vähän vettä? Kun seuraan esimerkiksi perheenjäseniäni tai ystäviäni, he saattavat juoda sen 1-2 lasillista per. päivä. Muistan kyllä, että itsekin join aikoinaan todella vähän vettä.

Veden määrän saantihan riippuu sinusta itsestäsi. Sun iästä, koosta ja urheilun määrästä päivässä, joten minä en ala latelemaan litramääriä.

En myös itse laske omia litramääriä, vaan pyrin juomaan vettä: aamupalalla, lounaalla, koulussa vesipullollisen, välipalalla, treeneissä vesipullollisen, päivällisellä ja iltapalalla. Juon yleensä ruokailun ohella 1-2 lasillista, sekä välipalalla hörppään pari lasillista. Joskus on päiviä, kun esimerkiksi vesipullo unohtuu, mutta ne koitan korvata enemmillä vesilasillisilla ruokailussa.

 

Jos joka ruokailun oheen otat yhden lasin vettä, vaikka sen maidon tms. ohelle, siitä tulisi n. 5 lasillista jo per. päivä! Sekä vesipullo mukaan töihin/kouluun on tosi kannattavaa ainakin omasta mielestä, koska kun muuta syötävää/juotavaa ei löydy, niin vettä tulee litkittyä ihan vahingossakin...

 

 

Kliseiseltä vaikka kuulostaakin, niin mulla on hyvän ruokapäivän jälkeen myös hyvä olo! Kun olen syönyt oikeanlaisesti: ilman turhia sokereita tai kaloreita, sekä paljon proteiinipitoista ruokaa, mun olo on hyvä!

 

Usein ongelmina liikkumattomuuteen ovat liiat herkut ja epäterveellinen ruokavalio. Kun kroppasi täyttyy huonoilla rasvoilla, ylimääräisillä kaloreilla, huonoilla hiilareilla sekä väsyttävästä sokerista, ei olo ole oikeanmukainen lenkille lähtöön...

Jos väsyttää, eikä jaksa lähteä liikkeelle, tarkistappa ruokavaliosi sekä vedenjuonnin määrä... Niistä löytyy usein selitykset ;)

 

Seuraavaksi teen varmasti postauksen omasta ruokavaliostani, josta toivottavasti saatte inspiraatiota lähtemään muuttamaan teidän ruokavaliotanne!

 

♥ EAT HEALTHY = STAY HEALTHY ♥

 

xoxo: minä

 

Proteiinipatukoiden erot

Täytyy sanoa, että nyt uuden kuntokuurin alkaessa, mä olen vähän vältellyt proteiinipatukoita. Aikaisemmin niitä saattoi mennä viikossa vaikka kuinka monta... Ne oli vähän niin kuin suklaapatukoiden korviketta.

Tässä vaiheessa voisin sanoa oman lempipatukkani: FitFarmin Fitbar suklaa.

Siis se maku... AH! En voisi ikinä sanoa, että protskpatukka maistuisi suklaapatukalta, mutta tämä oli jo lähellä. Olin kyllästynyt pahviin, niinpä päätin, että tää on se mun vakkari.

 

Nyt kuitenkin uuden kuntokuurin alkaessa, mä päätin, että noi kaikki ylimääräset herkuttelut jäisi pois. Näin myös protskupatukat. Toki oikeina välipaloina (eikä välivälivälipaloina...) voisin ne joskus kelpuuttaa.

Kuitenkin oon havahtunut siihen, että se SOKERIN MÄÄRÄ! Ei pelkästään fitfarmin patukoissa vaan monissa muissakin.

 

fitfarm fitbar suklaa 135kcl ja 10g sokeria

Tuossa siis puhumani patukan mulle "tärkeimmät" infot. En voi uskoa, että Jutta - "The Superdieetti Personal Trainer Urheilija..." voisi myydä tälläistä paskaa suoraansanoen. Mä oon oikeasti tosi pettynyt, sillä googlettaessani löysin toisenkin valitustekstin FitFarmin "Juustokakku" -patukasta.

 

Toinen itseasiassa tänään kohtaamani protskupatukka.

Dexal - Vanilja ja tämä oli mulle uusi tuttavuus. Olin siis siellä jalkapallopelissä ja väliajalla oli pakko haukata jotain. Tiskit oli täynnä pullia sun muuta, joten nappasin protskupatukan sen enempää tutkimatta. Kuitenkin pöytään istuessa ja protskupatukkaa ahmiessa käänsin paperia ja aha, siinäpä se hyvän maun syy...

245 kaloria, joista sokereita 22g !!!

Enhän mä siinä vaiheessa voinut tuotetta enää itsestäni pois ottaa, vaan siellä se sokerinmäärä meni mun kropassa. Oksettavaa!

Miten jotkut firmat kehtaa myydä proteeinipatukoita, mitkä pitäisi olla juuri laihduttajien ja urheilijoiden ravitseva välipala, niin sellaista epäterveellistä moskaa?

Onko nykyään protskupatukoiden ainoa tarkoitus olla proteiinitäytteisiä?

 

En tiedä.. Mutta jos joku haluaa mainostaa mulle OIKEASTI terveellistä ja HYVÄNMAKUISTA proteiinipatukkaa, olisin enemmänkin kuin iloinen.

Koska muuten noi lisät saa jäädä mun ruokavaliosta. Tottakai harmittaa, koska ne maistui ylihyviltä, mutta noh olisihan se liian hyvä juttu ollakseen totta :D

Ehkä pitää vaan mennä kaluamaan joku proteiinipatukka hylly ja etsiä se vähäsokerinen - sekä kalorinen patukka...

 



Aamumietintää

Tämän päivän treenit vaihtuukin nyt aamupäivän salireissuun, minne pitäisi näillä näppäimillä siis lähteä. (tämän kirjoittamisen jälkeen ;))

Ajattelin, että haluan mennä katsomaan pikkuveljen fudista, mutta pakko se treeni on jossain vaiheessa vetää, ettei mun treenisaldoksi jää 1krt tällä viikolla. Joten tungen nyt tähän aamupäivään yhden salikerran.

 

En hirveän kauan ehdi siellä vetää, mutta toivottavasti sali olisi suht-tyhjänä, niin kovaa treeniä lyhyessä ajassa. Ja hei, mikä se QUOTE oli... Huono treeni on vain se treeni, jonka jätit tekemättä. Eli, saanhan tossa ainakin hyötyliikuntaa kun kävelen (sateessa...) ja teen jotain liikkeitä salilla, mitä nyt ehdin tekemään.

 

Onneksi mun tavoite ei ole kasvattaa lihaksia, tai olla mikään fitnesskisoihin pyrkivä mimmi. Koska se vaatisi sitä oikeasti kovaa treeniä. Mä enemmänkin haen sitä, että pääsen ylös sohvalta ja laitan perseeni liikkeelle. Oli se sitten kevyempi treeni TAI kovempi. Useimmiten valitan jos ryhmäliikunta tunti oli liian kevyt, mutta kannattaisi ajatella, että mä sentään tein sen pari tuntia jotain muuta kuin makasin sohvalla ja söin suklaata. Terveiset "vanhalle-minulle".

 

Oon kyllä muuttunut positiiviseen suuntaan ja vaikka oon niin itsekriittinen tän kropan suhteen, niin kyllähän mä oon vähän kiinteytynyt jos vertaa vuosien takasiin kuviin. Olin toki sillon lapsi ja pituutta on tullut lisää, mutta sillon mun paino aina kurvasi ylös - ylös - ylös.

Nyt kun sain painon kasvun stopattua ja sitä hieman laskettua, voin olla itsestäni jo Super-ylpeä!

Tottakai mä toivon eniten sitä että kroppa muokkautuu, vaikka mun kehonmalli on pyöreä. En siis tule koskaan olemaan laiheliini, enkä tosin sitä edes halua. Kurvit on mulle geenit suoneet, ja ainoa mitä voin tehdä, on polttaa rasvaa ja kiinteyttää kroppaa.

Laihtuminen tästä 53-54 kilosta on aika epätodennäköistä ja turhaa, koska se vaaka on jo alhaalla tähän 160cm. En oo ikinä varmaan ollut tollasissa vaaka tuloksissa ja oon itsestäni NIIN ylpeä ♥

 

Pakko sanoa, että tää blogi on MOTIVOINUT mua jatkamaan. Ja ehkä jos joku tänne jokupäivä eksyy, niin se on motivoinut tai tulee motivoimaan suakin.

Mä aina unohdun näihin mun omiin kuulumisiin ja höpötyksiin, ja kiireen keskellä mitään motivoivia postauksia ei ole kerennyt tekemään, mutta lupaan teille rakkaat lukijat, oli teitä sitten 1 tai 2, että teen niitä erikoispostauksia, toivotttavasti jo tänään saan niitä alulle.

 

 

AAAPUUVA, ja nyt on jo kiire treeneihin! Oon hyvällä mielellä ja en malta odottaa, että jo pääsen salille, jos ton sadekävelyn vois skipata...

Nojoo, palataan tuhansien kirjoitusvirheiden kera ♥ :D



synttäreille

Tänään mennään ekoille synttäreille kuntokuurin aikana ja toki mua vähän jännittää, koska pakkohan siellä on aina jotain syödä, kun nurkassa istuminen kun muut syö, ei oikein inspaa ;)

 

Mä luotan, että ne on tehnyt jotain salaattia tms. jota voisin sitten rauskuttaa lounaan tilalta, koska siinä menee vähän se lounasaika.

No onneksi itse tiedän, että se on mun kroppa ja mun syömiset, eikä kenenkään tarvitse niihin puuttua.

 

Treenit on jäänyt vähäiseksi. Keskiviikko iltana pääsin ainoan kerran treenaamaan ja se harmittaa, mutta ihan oikeasti mun päivät on ollut s-u-p-e-r kiireisiä!

Torstai päivä oli melkoista hulinaa, ja eilen kasvohoidosta - elokuviin ja sitten hirveissä vatsakivuissa kotiin. Illalla olisinkin varmaan ehtinyt, mutta vatsa sanoi mulle EI.

 

Nyt mun päätä on särkenyt. En tiedä, ehkä koska nukuin tänään harvinaisen myöhään ja aamupala tuli sen takia ns. myöhässä? En osaa sanoa, koska join aamulla jo kaksi isoa lasillista vettä. Nyt lomalla se vedenjuontikin on vaikeampaa, mutta omasta mielestä ihan hyvin oon siinä pysynyt, että juon joka välissä. Sen enempää mitään litroja en laske.

 

Synttäreille on kuitenkin n. 1 ½ - 2 h ajomatka per suunta, eli siinäkin menee aikaa. Luultavasti siis tänäänkään ei treeneihin päästä.

Senpä takia menin varaamaan huomiselle illalle zumbaa, keskivartalotreenin ja venyttelyn. Mistä tiedän jos noikin peruuntuu... Huomenna olisi siis tarkoitus käydä mummilla aamupäivällä, sekä illalla olisi pikkuveljen jalkapalloa, mutta se taitaa jäädä väliin. Jostain on pakko nipistää pois jos haluaa aikaa omille harrastuksilleen.

 

Ensi viikolla alkaa taas riparijutut, koulut, kokeet jne, mutta treenit tungetaan taas jokaseen väliin. Harmittaa, koska kyse ei ole saamattomuudesta. Ehdottomasti mä menisin heti treenaamaan, jos löytyisi se tyhjä iltapäivä jostakin päivästä. Ja jos mun keho ei valittaisi maha - tai pääkivuista!!

 

Koska treeniä ei ole tullut sen kummemmin, enhän mä kaloreitakaan polta sen kummemmin. Sen takia tilanne on varmaan nyt aika tasaista... Ei sen enempää lihomista - kuin laihtumista.

Taisi kahtena päivänä mennä kalorit n. 100 yli siitä 1700... Sekin on niin tilannekohtaista, koska mä en aina pysty kunnolla merkkaamaan tonne FatSecrettiin, niitä ruokia. Aika sellaisella vapaalla kädellä, koska jos syön jotain ilman tuoteselosteita, en voi kun arvailla ja merkata sattumanvaraisesti. Mutta suhteellisen terveellisesti ja monipuolisesti on mennyt = Ilman herkkuja tietenkin!

 

Nyt pakko mennä. Koitan päästä kirjoittelemaan taas... Adioos!

HIIHTOLOMA

Otsikosta pääteltänee, olen hiihtolomalla!

 

Sukulaisilla on tultu käytyä ja voisin luetella herkut mitä pöydissä on koreillut: lettuja, keksejä, limua, pullaa ja myös jätskiäkin tarjottiin. Jokaisella sukulaisella omat herkut pöydässä ja mä en syönyt niistä MITÄÄN!

 

Tuo sukulaisilla käyminen on se vaikein kohta, kun on vaikea sanoa ei. Vaikka herkkuja pystyisi vastustamaan, niin miten pystyt sanomaan ei, kun toinen on nähnyt vaivaa niiden tekemisessä... Olenhan mä kuitenkin siinä asemassa se lapsenlapsi jota isovanhemmat tykkää hemmotella.

Mutta silti hienovaraisesti mä sanoin ei ja onnistuinkin välttämään ne kaloripommit.

 

Tänään käytiin äidin kanssa ravintolassa viettämässä laatuaikaa, koska mun sisarukset ei olleet nyt kotona. Otin lounashampurilaisen. Okei nyt saattaa jollain suu loksahtaa auki. Mä pohdin sika kauan, että onko nää kerran-pari puolessa vuodessa ravintolakäynnit sitä syntiä? Tuo hampurilainen oli itse tehty, perus pihvi ja omatekoinen sämpylä, salaatilla ja kastikkeilla. Syntiähän tässä varmasti ennemmin oli ranskalaiset, mutta niitä oli onneksi vähän. Niistä ei myöskään tihkunut rasva = hyvä merkki!

 

Tottakai tuo saattoi lisätä pari ekstrakaloria mun lounaaseen, sillä en tosiaan ikinä syö noin tuhtia lounasta, mutta kunhan tän päivän kalorit (1700) pysyvät siinä 1700:ssa, niin en oo ittelleni vihainen.

 

Jokaisen dieetit on erilaisia, mutta en ole alunperinkään kieltänyt itseltäni omatekoisia hampurilaisia / tortilloja, ja ravintola-annoksiakaan on turha kieltää kun käyn superharvoin niissä. Heset & mäkit on asia erikseen, koska ne kaikki nyt on uitettu rasvassa ja kalorimäärätkin sen mukaisia...

 

Se siitä kuitenkin nyt!

Treeneissä ei ole nyt sitten Lauantai ehditty käymään, mutta tänään ois taas tehomuokkausta luvassa. Aapuua, jotenkin väsyttää ja laiskotuttaa, että saa nähä miten sinnekkin jaksan raahautua (raahaudun kyllä, mutta mun energiat... where r u?)

 

Tää loma kyllä saa mut laiskaksi, mutta rentoutuminen on kyllä plussaa ♥

Heti loman jälkeen kun alkaa taas kokeet sun muut kouluhommat, niin tästä pitää nauttia!

 

Sain itseasiassa pari kertaa kuulla että oon laihtunut, ja tottahan se on kun vaakaa katsoo. Ihan kivahan se on kuulla jonkun muun suusta, että ulkonäöllisestikin näyttää siltä. En sitten tiedä, koska itse en näe muutosta.

 

Kesälomamatkoista on ollut puhetta ja mun päässä pyörii tää "bikinit... bikinit... bikinit..." sitten kun taas alkaa nää bikinisesongit kaupoissa, niin kai se on pakko kokeilla ja toivoa, että tää kuntokuuri on tuonut jotain muutosta. Eipähän paljoa ilahduta vaa'alla ne -6kg (omg, tuntuu niin oudolta sanoa 60-6 = 54...) jos tuloksia ei näy sitten siellä peilissä. Vai enkö

mä vaan osaa katsoa?

 

Mä nyt surffailen hetken netissä ja ehkä nukun päikkäritkin... Saa nähdä, kun treenitkin vasta illalla... Se ois sit ADIOOOS.

loukkaantunut

Mun paras kaveri osaa loukata, kun mulle herkkään paikkaan kolahtaa. Mä vietän ystävänpäivää yksin vaikka olisi ollut kivaa viettää sitä yhden ja ainoan tärkeä ihmisen kanssa. Mulla on huono tapa suuttua pienistä ja olla äkkipikainen. Viime vuosina mä olen alkanut ihan oikeasti muuttumaan sen suhteen, enkä todellakaan ole niin äkkipikainen tai temperamenttinen kuin joskus.

Silti välillä tulee tunne, että "miksen mä saisi olla nyt vihainen". Jos kaveri loukkaa mua teoillaan, en mä voi vaan hymyillä ja esittää että se on OK.

Tänäänkin sanoin suoraan, että haloo, mä olen yksin tänään, onko se sulle se ja sama. Tilanteeseen liittyy muutakin, mutta en viitsi niistä avata enempää. Tottakai hän pahoitteli, niin kuin aina. Mä en halunnut anteeksipyyntöjä, vaan halusin, että joko A) hän peruu menonsa tai B) pyytää mut mukaan ja järjestää mut sinne missä ystävänpäivää vietetään.

 

Paras kaveri on kuin poikaystävä, eri tavoin toki. Sä et halua että se jättää sua yksin ja sä haluat, että paras kaveri on se number #1.

Meillä on ollut yhdessä vaikeaa, niin toivoin jotenkin, että se tajuaisi, että ku hänellä menee juttu X hyvin, niin ehkä mäkin haluaisin olla osana sitä, enkä kököttää yksin kotona.

 

No ihan sama. Tottakai mä oon nyt äreänä.

Muutenkin mä olen nyt ollut pari päivää not-so-happy tuulella ja tänään salin jälkeen mulla oli jo murto-osan ajasta hyvä fiilis, kunnes päivän suunitelmat menivät päin persettä.

Ajattelin, että shoppailupäivä parhaan kaverin kanssa saisi mut unohtaa muut ystävänpäivähössötykset ja varsinkin herkut.

 

Tiedän miten tääkin päättyy. Mä taas nöyrryn ja pahoittelen ja kaikki on taas hyvin, kunnes parin kuukauden päästä taas loukkaannun jostain sen ja sen frendien tempauksesta, mutta joko A) mä oon hiljaa tai B) kerron kaiken sille miltä musta tuntuu. Yleensä musta tuntuu, ettei sitä oikeasti edes kiinnosta. Mä oon vaan viimenen oljenkorsi mikä sillä on ja se käyttää sitä hyväksensä.

 

OKEI nyt oikeaan asiaan.

Eilen oli eka päivä kun tuli n. 1900 kaloria täyteen. Oon yrittänyt pitää alle 1500, mutta innostuin vetämään runsaan välipalan (terveellisesti toki) mutta se sitten kostautui ylimääräsillä kaloreilla. Mä pidän ton 1900 ehdottomana ylärajana mun kaloreille, sillä kone on sen mulle määrittänyt. Oma miellytys olisi toi 1500, missä oon pysynyt joka päivä hyvin!

 

Ruokien laskeminen on toki haastavaa, kun kiireessä niitä merkkailee ja ei ole aina pakkausselosteita, niin pitää mennä koneen tarjoamien valintojen mukaan... Toivottavasti oon saanut suht-oikeat tulokset joka päivältä.

 

Löysin tälläviikolla uuden lempparin, millä saan mun suklaahimoakin vähän hillitettyä: Skyr Vanilija-Suklaa proteeinirahka! NAM NAM NAM!

Kalorimäärää ei nyt äkkisältään tule mieleen, mutta se oli suht sopiva määrä välipalaksi ja näitä varmasti tulee vedettyä kun hintakin oli jotain 1,35 pintaan, eli ei paha.

Nopea ja hyvä välipala.. suosittelen!

 

 

Mä meen nyt potemaan mun pahaa oloa johonkin muuhun kun tähän blogiin... Oli kiva jutella... xoxo minä

Be proud of yourself!

Tuo lause kannattaa muistaa.

Näin kaikkien 'dieettien' ja 'laihdutusprojektien' ajalla kroppa voi muuttua suuntaan tai toiseen. Yleensä paino saattaa heti rojahtaa alas, mutta pikkuhiljaa kiloja saattaa kertyä tai kroppa ei ulkonäöllisesti muutu. Mutta ei ei ei. SE ei ole se keskeisin asia. Keskeisin asia on se, että itse tiedät miten olet syönyt ja kuinka liikkunut.

 

Jos molemmat kohdat ovat mallillaan, ei sun tarvitse murehtia numeroista tai kropan ulkonäöstä. Kyllä, mä teen sen virheen usein, että seison peilin eteen tuomitsemaan mun läskit ja oikeasti alan epäilemään tätä koko hommaa. "Ehkä vaan otan sen suklaalevyn, ku ei tää tästä mihinkään muutu!"



Itseäni kyllä kokoajan mietityttää se fakta, että mitä kun sorrun. Sorrun siihen yhteen suklaapalaan tai sorrun siihen kakkuun. Mitä sitten? Vedänkö kaiken taas päin persettä ja istun itkemässä, kun mikään ei onnistu.

Tää on ehkä vähän pelottavaa, kun viikko meni tosi hyvin. Ilman herkkuja tai roskaruokaa. Mutta se pitää muistaa, että jos otat sen kakkupalan (mikä joskus tekeekin hyvää), niin vedätkö sen jälkeen kaiken överiksi? Otat kakkua, keksiä, suklaata, limua...

Vai voisitko vaan hyväksyä faktan, että "joo otin kakkua, mutta nyt jatkan terveellisellä linjallani."

Kaikki supermahtavat treenarit ja fitnessmimmit jota me ihaillaan, ottaa aina välillä sitä himoitsmaansa pullaansa. Mutta ne ottaa sen erityisenä päivänä ja ne ottaa tosissaan sen yhden.

 

Mä toivon, että joskus opin siihen hillittyyn herkuttelemiseen. Että voin nauttia aina välillä hieman herkkuja. Mulla kun se on aina "kaikki tai ei mitään" myös herkkujen suhteen. ;)

 



Kyllähän ne herkuttelupäivät tuo takapakkia sun projektille. Oli se sitten projekti "KESÄKUNTOON 2015" tai projekti "IKUISESTI KUNTOON".... Eihän sitä faktaa voi kaunistella.

 

En tosissaan ole itse menossa nyt herkuttelemaan. En ainakaan siihen asti, kunnes osaan herkutella maltillisesti...

 

Paino on nyt 54 kilossa. Huh. Se heittelee tossa 53.9-54.5, riippuu päivästä. Oon tosi ylpeä vaa'an numeroista ja jos siitä vain katsottaisiin, tää mun projekti ois jo loppu. Peilikuva kun ei oo sama. Läskiä hyllyy edelleen jokapuolella, ja ne ois tarkotus saada karistettua.

 

Mä en lopeta sitten kun vaaka näyttää, tai sitten kun kroppa näyttää. Sana "lopetus" kuulostaa muutenkin typerältä. Ai lopetan mitä? Terveellisesti syömisen? Liikkumisen? :D

Parempana vaihtoehtona olisi varmaan lopetus mun kuntokuurille. Eli etten tarkkaile mun syömiä kaloreita tällä tavalla, vaan toivottavasti olen oppinut syömään oikein.

 

Anyways. Mä "lopetan" sitten kun oon ylpeä itsestäni. Kun tiedän, että olen tehnyt parhaani ja voin katsoa itseäni peiliin todeten, että "Oho, mä oon tehnytkin jotain!"

En tarkoita pyykkilautavatsaa tai bodarikroppaa ylipäätänsä. Tarkoitan sitä, ettei mun tarvitse jokaista kuvaa katsoessa todeta itselleni, että "Hyi mikä pallero." :)

 

Näissä tunnelmissa... (toivottavasti jollekin hieman motivaatiota antaen)... - Minä ♥

 

Se tunne treenien jälkeen ♥

Heipsan!

 

Kyllä on viime viikonlopusta päästy jo pitkälle. Se on hauska huomata, että ne herkut aiheuttaa oikeasti väsymystä ja ihan oikeasti sellaista ahdistuneisuutta. Varsinkin jos on tälläinen projekti meneillään. Sen takia ihan ilomielin pidän niistä taas taukoa.

 

Tiistaina kävin Zumbassa pitkästä aikaa ja se oli pettymys. Uusi ohjaaja ja noh... ei mun mieleen. Mä tykkään zumbasta missä vedetään täysillä ja hiki tippuu. En zumbasta, missä vaan kävellään ja vähän koukistetaan jalkoja... Harmi, että meidän paras zumbaohjaaja lähti, nyt ehkä zumba tulee jäämään vähemmälle.

 

Eilen oli taas tehomuokkausta. Se kamala-ihana tunti! Liikkeet on raskaita ja koska ne tehdään ilman taukoja, hiki tulee ja tuntuu joka paikassa. Eilen mut valtasi tunnilla se tuttu olo "Mä en jaksa!! En jaksa!!"

Mutta oon tosi ylpeä, että jaksoin tsempata itseni loppuun asti ja vielä tänäänkin hymy on huulilla, koska vedin kovan treenin eilen!

 

Oon kyllä huomannut sen, että liian moni mun treeneistä ei oo tarpeeks haastavia mulle. Just tollaset tehomuokkaukset pistää mun perseen (= aka minut) oikeasti liikkelle ja tekemään asioita! Mikään pieni käsienheilutus tunnin ajan, ei tee mulle mitään.

Tehomuokkaus on ehdottomasti nykyään mun vakiotunti!

 

Tänään oli "lepopäivä". Koulussa oli 2 tuntia liikuntaa, eli vähän sain myös liikuttua, sekä olin pari tuntia lapsenvahtina ja kävin vaunukävelyllä. Eli ihan maattu ei olla, mutta sekin on hyvä muistaa, että kropan pitää antaa levätä.

 

Ruokailut on mennyt hyvin. Tänään tuli vähän isompi välipala = smoothie ja ruisleipä juustolla & kurkulla. Yleensä Torstaisin perheen menojen takia ruokailu siirtyy tähän 19 aikaan, eli pakko syödä vähän runsaammin tossa koulun jälkeen, sillä ruokailu kun oli jo 11:30 tänään.

 

Kalorit on pysynyt aisoissa, olen laskenut kaiken mun puhelimeen. Ja toivon tosiaan että ne pitää paikkaansa, siellä on kyllä tosi tarkasti jotkut ruoat merkattuna, että uskon niin.

 

Ah, ja yksi lemppareista lempparein. Elovenan pikapuuro mansikka-valkosuklaa ♥ Joka kiireisen aamun pelastus! Tarkoitus olisi kyllä kohta vaihtaa takaisin ns normipuuroihin, koska tuo sisältää valkosuklaata (hyvin vähän tosin) ja ihan luomupuuroa olisi hyvä opetella tekemään kiireisinäkin aamuina. Tuo on mun sellainen herkkupuuro :)

 

Huomenna olisi tarkoitus mennä sisäpyöräilyyn, sekä ekaa kertaa kahvakuula tunnille. Apua mua vähän aina jännittää mennä ekaa kertaa jollekkin tunnille, mutta uskon, että selviän :D

 

Palataan!

Kuntokuuri PART 3!

Jeejeeejeeee!

Mun kuntokuuri lähti uuteen nousuun.

 

Viikonloppuna mä vaan päätin, että Maanantaina mä alotan tän uuden elämän taas uudestaan.

En tiedä miksi se on se maanantai - kun hommat pitää aloittaa. Ehkä koska uusi viikko ja viikonlopun tienoilla on tosi vaikea pistää pistettä millekkään herkuttelulle.

 

Kuitenkin! Nää 2 päivää on mennyt paremmin kuin hyvin ja tiedoksi vain: mulla on uudet säännöt! Ei enää hesemättöä, tummaa suklaata tai satunnaista herkuttelua. Nope! Mä oon täysin nollalla niiden suhteen. Niinkuin myös proteiinipatukoista. WHAT? Jep.

 

Voisin selittää nämä "säännöt", mutta kun ei mulla sen kummempia sääntöjä ole. Ei vain ole porsaanreikiä, niinkuin mulla tuppaa usein suklaa korvautumaan levyllä tummaa muka terveellistä suklaata. TAi välipalat tuplaantumaan kolmesti proteeinipatukoilla ja pasteijoilla.

 

Mä olen nyt lähdössä menemään tällä säännöllä kuluta enemmän kuin syöt.

Latasin kännykkääni kalorilaskurin, mihin kirjaan KAIKEN mitä syön. Sieltä näen mun kalorimäärän mitä mun suusta menee alas ja näin taas pyrin syömään kaloreita vähän, että näin saan ne kulutettua.

 

Mulla on siis nyt todelliset ruokarytmit ja nälkä on. Johtuu varmasti siitä, että mun keho on tottunut siihen, että kotona napostelen koko ajan jotain. Nyt kun syön aamupalan - lounaan - päivällisen + mahdollinen iltapala/välipala, niin mun keho kaipaa lisää.

 

Oon tosi ihmeissäni, sillä mun kalorimäärät on ollut eilen ja tänään n. 700. Aika vähän, omasta mielestäni. Kalorilaskuri määräsi mulle päiväsaanniksi 1900, mutta tosiaan, mä en aio syödä tota määrää koska A) en saa sitä kulutettua ja B) miksi syödä vain sen takia että saa määrän X kaloreita?

 

Arkipäivät menee varmasti yhtä hyvin, mutta viikonloppuja vähän pelkään. Ruokarytmit ovat epäsäännöllisemmät kuin arkisin ja naposteluun sortuu herkästi. Sekä herkuista kieltäytyminen... No viikonlopun huolia. :D

 

Mitä mua inspiroi ja motivoi tällä hetkellä?

Mm. Blogit, youtubevideot ja jotkut Quotet. Mua ei niinkään motivoi katsoa mitään half-naked tyyppejä upeine kroppineen. Ei se motivoi mua, enemmäkin ahdistaa, koska haluan edetä rauhallisesti.

 

Sen takia musta mulle sopiva vaihtoehto on lukea blogeja, joiden ihmiset ovat samassa tilanteessa kuin mä ja kamppailee herkkuja vastaan.

Myös youtubevideot joissa ihmiset antaa vinkkejä laihdutukseen on hyviä!

 

♥♥