Huhuh! Mä oon tosi monta kertaa miettinyt, että nyt kirjoitan blogiin! Sitten oon taas huomannut illalla, että ainiin... se blogi! Huomaa kai, että kultainen sana: motivaatio blogin ja koko projektin suhteen on aika jäissä. JA miksi?
Mä täytin tässä vuosia ja olen sen takia pari päivää syönyt vähän miten sattuu, koska vieraita on käynyt ja herkullisia kakkuja ollut tarjolla. Siis niin hyviä, että tekisi nytkin mieli! Tämä oli kuitenkin 'päätetty' juttu, että saan herkutella. Kävin myös mäkkärissä syömässä perinteisen juustoaterian. Siis voitteko uskoa! En ole käynyt syömässä ateriaa hesessa/mäkkärissä niin kuin koko vuonna! Tai ehkä Tammikuussa viimeksi? No kuitenkin siitä on Super kauan. Oli se kyllä tosi hyvääkin...
Nyt olisi tarkoitus taas palata raiteille ja jatkaa normaalia ruokarytmiä ja muuta. Tänään kyllä matkataan sukulaisille ja herkut taas kohtaa mut. Mutta tarkoitus olisi pysyä vahvana ja vetää weekendi ihan puhtaasti. Toivotaanpa näin.
Ja sitten se kiire. Aloitin Maanantaina työt kaupassa ja vielä sitä olisi ensi viikko jäljellä. Oon iloinen, että olen jo näin lähellä loppua. Kaupantyö on tosi fyysisesti raskasta ja jokaisen siunaaman päivän jälkeen mun jalat on ihan loppu. Aina kun kyykistän niin ai hitto, ihan kun ois jalkatreeniä tehnyt. Tietenkin kun siellä hyllyjen välissä kyykkii ja seisoo oikeastaan koko 6 tuntia, niin eiköhän se ala tuntumaan jo jaloissa. Työtoverit on ollut mulle se suurin pettymys. Olisin toivonnut vähän lämpimäpää vastaanottoa, mutta mulle hädintuskin puhutaan siellä. Niin kuin haloo, mä olen se lapsi täällä joka on työharjoittelussa. Tai oikestaan tutustumistyössä kaupantyöhön. En minään 10 vuotta kaupanalaa tehneenä. Siis huh huh kun joskus tuntuu, että aikuiset ihmiset ovat niin lapsellisia. No onneksi tuo on pieni hetki mun kesästä ja sitten lähtee kyllä palautteet kaupalle. Ekan kesätyön ei pitäisi olla noin ikävä kokemus nuorelle.
Treenisaldo on tosi vähäinen, koska vietin niitä synttäreitä ja olen rampannut lääkärissä. Pyörryin tuossa viime Sunnuntaina ja syy miksi, on edelleen auki. Hieman epänormaali tilanne ja sen takia sitä nyt tutkitaan. Saa nähdä mitä tapahtuu, menkatkin ovat edelleen myöhässä...
Ensi viikko pitäisi olla vähemmän kiireinen, koska ohjelmaa olisi vain päivätyöt ja sitten nähdä kavereita yhtenä iltana. Toki kissanhoitoa ja tälläistä, mutta tarkoitus olisi niissä väleissä päästä treenaamaan. Tosi harmi, että aina loma-aikaan nämä treenit jäävät viimeiseksi tekemislistalla. Huonekin olisi tällä hetkellä sisustuksen ja siivoamisen partaalla, mutta milloin sitäkään ehdin tekemään. Kun myös lomalla olisi kiva vain olla.
Pahoittelen siis, että kiire ja motivaatio ovat olleet suurena syynä tässä hiljaisuudessa. Stressata koitan nyt mahdollisimman vähän, mutta ruokavaliota pitää suunnilleen normaalina. En toki ole niin-niin tarkka, koska ateriavälit lomalla ja töissä voivat vähän heitellä.
HYVÄÄ LOMAA kaikille keillä sellainen on tai on tulossa. Itsekin pääsen kohta lomalle ja odotan innolla. Vielä viimeinen puristus ja olen hitusen varakkaampi. Yaas :D
Älkää stressatko, jos haluatte valita kakkupalan treenin sijaan. On tilanteita, missä on hyvä löysätä. Ja löysääminen tuo usein uutta voimaa uusiin tilanteisiin. Odotan itsekin sitä hetkeä, milloin pääsen treenaamaan. Uskon, että motivaatiota tuli juuri siitä kakkupalasta ;)
Nyt lähden nauttimaan isovanhempien seurasta ja rentoutumaan!
Hyvää viikonloppua murut. Koitan olla aktiivisempi!
