Jännitys

Mua jännittää. Voikun joku voisi oikeasti luvata, että vuosi eteenpäin ja mulla rullaa asiat paremmin kuin hyvin. Tarkoitan nyt pääosin opiskelua. Tänään olisi yksi oppilaitosvierailu ja mua jännittää. Saan onneksi yhden luokkakaverin mun mukaan, mutta silti. Tämä oppilaitos kun on se mihin haen 90% varmuudella ensimmäisenä.

 

Eihän tämä liity periaatteessa mun blogin aiheeseen, mutta kyllähän se jännitys & stressi heijastuu kaikkeen mitä teet. Treeneihin, syömiseen, nukkumiseen... Mulla ei onneksi vielä ole stressi niin korkealla, että nuo alueet kärsisi. Maha mua kyllä jännittää tässä jännityksessä eniten, eli lisää stressattavaa. Koska kun stressaan -> maha oireilee... Nyt mulla on muutenkin ollut taas pahoinvointia treeneissä ja ilmaa paljon mahassa... Mistä lie johtuu, kun olen nyt gluteenittomalla ruokavaliolla?

 

Hmm, en ole puhunutkaan siitä, mutta aika extempore lähin kokeilemaan gluteenitonta. Syön nyt gluteenitonta leipää, gl näkkileipää, ei pastaa tms. En nyt tiedä kauan tässä pysyn, mutta haluan kokeilla vähän eri vaihtoehtoja. Miten gluteeniton vaikuttaa esim. yleisvireyteen vai vaikuttaako mulla ollenkaan. Ikuisesti en ole siitä luopumasta, kun ei mulla ainakaan nyt ole siihen tarvetta.

 

No päivä kerrallaan tästä eteenpäin. Nyt on aika suunnilleen kuukausi siihen, että lopulliset valinnat täytyy tehdä. Miksi pitää olla tällainen stressaava ihminen? Olisi aika helppoa, jos voisi vaan valita ne 5 opiskelupaikkaa johon hakee ja mennä iloisin mielin, on se sitten se lukio tai amis mihin pääsee. Mutta ei, mä jännitän ja jännitän.

 

Nyt olen onneksi päässyt treenaamaan:

Maanantaina - salilla, tiistaina - powerissa ja eilen steppicardiota. Loppuviikon treenit on vielä auki. Tänäänkin riippuu kuinka väsynyt olen, mitkä fiilikset vierailun jälkeen ja ehdinkö menemään enään mihinkään. Vähän fiilikset mukaan.

 

Täytyy nyt kuitenkin muistaa välttää ylilyöntejä, varsinkin kun treeneissä on ollut sitä pahoinvointia mikä ei ole hirveän hyvä merkki... En mielellään haluaisi pahentaa mun terveydentilaa juuri nyt.

 

Mutta nyt mä riennän kouluun, palaillaan!

♥

epäonnen syksy... tai vuosi

Hei kaikki.

Onpa vaikea palata blogiin näin pitkän tauon jälkeen ja varmaan tällainen tauko jo kielii blogin lopettamisesta, mutta voin luvata että blogi on ollut mielessäni kokoajan.

Syy miksi en ole kirjoittanut, on se, että saimme perheenjäsenen. Pienen koiran. Arki oli todella kiireistä pienen koiranpennun kanssa, mutta palkitsevaa. Eilen tämä rakkaus muutti pois. Itku kurkussa nytkin kirjoitan tätä tekstiä, sillä mun haave jo 2 vuotiaasta asti on saada koira. Nyt kun se hankittiin, mulle puhkesi allergia. Nenä tukossa, vaikea saada happea yöllä, ihottumat, silmät punaisena, pieniä punaisia näppyjä kehossa.... Yhtenä aamuna mun toinen silmä oli ihottuman ja turpoamisen takia painunut kiinni.

 

Mentiin allergiatesteihin, jossa selvisi, että koira-allergia on puhjennut. Lääkäri sanoi, että hänen mielipiteensä asiasta on se, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin antaa koira pois. Kaiken surun ja ikävän keskellä, oli koiran kanssa eläminen ihanaa aikaa. Tiedän, että hän sai nyt hyvän kodin maaseudulta ja koirakaverinkin. Noin pieni koira ei vielä ymmärrä asioista mitään, joten tiedän, että on turha murehtia.

 

Asumme edelleen täällä väliaikaiskodissa ja koti-ikävä on todella suuri. Varsinkin nyt, kun koira lähti ja tyhjyys jäi, niin kotiin olisi aika kova hinku päästä...

 

Nyt kun alan ajattelemaan kulunuttu melkein 2 kk , niin paljon on tapahtunut. Salijäsenyys päättyi ja aloitin taas nyrkkeilemään. 2 kertaa viikossa treenit ja se tuntuu todella vähältä, mutta ehkä se on parempi tähän elämäntilanteeseen.

 

Olen syönyt paljon herkkuja ja siitä tulikin mieleen, että tänään alkoi mun 2 viikon gluteeniton kokeilu! Mua kyllä pelottaa, että miten tulen onnistumaan tässä kokeilussa... Mutta saa nähdä, sen takia kokeilenkin.

 

Toivon, että pääsen päivittelemään tänne blogin puolelle tästä kokeilusessiosta! Nyt yritän vähän koota itseäni ja päästä arkeen... Hyvää Maanantaita kaikille ♥