Tänään kun napsin vähän suklaanappeja ystävältäni, ajattelin että mitä väliä tällä kuntokuurilla onkaan. Yks hailee mulle, eiköhän sitä ehdi aikuisena keventymään.
Kävin kotimatkalla postissa hakemassa kevätjuhlamekkoni. Menin iloisena kotiin ja aloin sovitella mekkoa. Mutta ei... se ei mene kiinni.
Siinä vaiheessa mä taas itken meikkini, että miksi helvetissä mä ajattelin päivällä niin. Ja miksi helvetissä en voi olla laiha kaunokainen, kun monet mun kaverit, jotka syö herkkuja.
Mä en voi kertoa tästä mun äidilleni, joka maksoi itsensä kipeäksi mekkoa ostaessa. Mä voin kertoa että hieno oli, ja mahtui päälle yms. Vaikka viimeinen lause totta ei olisikaan.
Mä en voi ostaa enää isompia vaatteita! Tää mekko käy monelle aikuiselle, mutta miksei mulle?
Kai mun on vaan pakko näytellä ja viettää kuntokuurilla tämä loppu kuukausi, että tuo mekko kevätjuhlissa menisi mun päälle. En luultavasti onnistu, sillä kuka menettää senttejä vartalostaan kuukaudessa?
Tämä mun "en-laihduta-dieetti" kääntyi päälaelleen. Mun on laihduttava. Ainoa tuki tälle on mun blogi, sillä en kerro tästä kenellekkään.
Toivottakaa onnea.
No voi perse.. Tsemppiä kyllä sä onnistut! Usko vaan itsees! Mullakin on aikalailla sama olo täällä... Pitäis löytää taas motivaatio.. Ennen Juhannusta pitää näyttää paremmalta mekossa. Kyllä me onnistutaan! :)
VastaaPoistaNiin onnistutaan! Tänään oli tuplaten parempi päivä jo!
PoistaTsemiä sulle :)