tiistai 31. maaliskuuta 2015

liian laiska päivä

Tänään oli pitänyt pitää treenivapaa kuitenkin, koska mulla piti olla menoa. Mutta menot peruuntui, niin en mä sitten jaksanut raahata itseäni minnekään. Tässä on siis vaan kökitty koulun jälkeen kotona.
 
Sehän on hyvä pitää välillä lazy päiviä, milloin voi vain tehdä kouluhommia ja katsoa televisiosarjoja, koska nuo jäävät usein kiireisessä arjessa taka-alalle.
 
Mä joko vedän A) ihan tappiin tai B) en yhtään mitään. :D
Esimerkiksi tänään - ei mitään ja huomenna pitkä koulupäivä, koululiikunta & sekä treenit. Kotona ehtii taas olemaan vain hetken ja taas mentiin.
 
Söin myös runsaamman välipalan, koska rahka oli loppu niin tuli vedettyä kaksi karjalanpiirakkaa ja viili. MURR! Ei sopisi nyt mun ruokavalioon.
Mutta kumman mä valitsen: iänikuisesti käytetyn kananmunan vai karjalanpiirakan... noh, päätelkää!
 
Eli sen verran "huonosti" meni toi. Mutta koitan aina itseäni kehua ja löytää hyviä puolia! Esimerkiksi tänään kotitaloustunnilla tehtiin kinkkupiirakkaa ja keksejä. Mä pysyin molemmista hyvin erossa, join vain vettä.
 
Mulla on vielä paljon opittavaa näistä hiilareista yms. sillä en oo nyt ihan vielä perillä niistä. Nyt oon huomannut, kuinka vaikea kouluaterioistakin on jättää ylimääräiset hiilihydraatit pois, koska tänäänkin oli kasvislasagnea. Eihän niitä makaroneja pysty sieltä pois ottamaan.
 
Saa nyt nähdä. Tänään kun mulla on aikaa, voisin perehtyä enemmän noihin ruokajuttuihin ja taas katsoa lisävinkkejä tähän. Tuntuu ettei tuloksia tule, jos edes pienikin juttu on ruokailussa väärin. Hitaasti eteenpäin - tällä mennään.
 
Huomenna taas superpäivä, nyt kerään siihen voimia ;)
Palaillaan ,
xoxo minä

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

sunday not so funday

Mä en vaan pidä Sunnuntaista. Tää päivä vaan muistuttaa siitä, että pitää laittaa vaatteet valmiiksi ja tavarat valmiiksi huomiseen päivään. Ja huomenna alkaa taas arki.
Iloisempaa tästä tekee se, että ensi viikko on lyhempi; kiitos pääsiäisen! Ensi viikon jälkeen alkaa mulla myös työharjoittelu, eli nyt vaan tsemppiä!
 
Tänään olin kaverin synttäreillä, missä tuli syötyä dippikasviksia, cocktailtikkuja ja pari minipizzaa. Ei niin terveellistä, eikä mun ruokavalioon soveltuvia. MUTTA kuitenkin vähän siihen verrattuna mitä oli tarjolla. Joten ei morkata minua tästä :)
 
Pari kommenttia kuulin tänä viikonloppuna mun kropasta ja syömisistä, mutta mä ohitan kaikki vaan hymyilemällä ja sanomalla, että "en nyt vaan syö herkkuja".
En mä tykkää muille avautua mun henkilökohtaisista ongelmista ja siitä, etten kestä itseäni sellaisena mitä olen. Toki haluan terveelliset elämäntavat jne. mutta suurin syy on se, että haluan kauniin vartalon. Ei niitä syitä halua muille jakaa.
 
Kuitenkin oon ylpeä itsestäni jälleen kerran. Kieltäytynyt kaikesta ja syönyt suht-terveellisellä linjalla. Kyllä tää tästä!
Ensi viikolla alkaa myös huhtikuu, eli pari kuukautta niin bikinikausi - se on täällä.
Mun suurin tavoite onkin : näyttää hyvältä bikineissä. Haluan, että mua katsotaan silleen "Wou, mä haluun ton kropan. Toi on tehnyt töitä sen eteen."
 
Onneksi on vielä aikaa... :)
Ensi viikon treenit ois ainakin maanantai & keskiviikko. 4 kertaa koitan mennä, mutta pääsiäisen & riparin takia katsotaan mitä pääsen...
Palaillaaaaan.
 
 

perjantai 27. maaliskuuta 2015

HERKUT POIS JA RUOKAVALIO KUNTOON

Mutta miten?
 
Haluat laihtua, haluat olla timmi ja hyvässä kunnossa. Mutta iskeekö päähäsi aina ajatus ihan sama, kun pitäisi oikeasti tarttua toimeen.
Haluaisin nyt puhua vähän omista mokistani aloittaa herkuton ruokavalio. Ja mä voin sanoa, ettei se onnistunut ekalla eikä tokalla kerralla.
 
Olen puhunut blogissani siitä totaalikieltäytymisestä ja siihen liittyvistä ajatuksista. Se on kuitenkin täysin oma valinta haluaako käyttää sen yhden karkkipäivän vai haluaako jättää ne herkut kokonaan pois.
Itse valitsin jälkimmäisen, koska mulla jää herkkuhimo päälle ja haluan itse oppia elämään ilman niitä. Tämä ei ole ikuista, koska en voi sanoa, ettenkö enää koskaan koskisi herkkuihin. Toki kosken, mutta en nyt.
 
Jos haaveilet kesäkunnosta ja nopeista tuloksista - jätä herkut pois.
Et saa nopeita tuloksia herkkupäivillä. Ja jos olet epävarma sopiiko kumpi tapa sinulle totaalikieltäytyminen vai ei - kokeile!
 
Mutta miten jättää herkut pois?
Jos herkut ovat kuuluneet aina sun jokapäiväiseen ruokarutiiniin, ei niiden pois jättäminen ole todellakaan helppoa! Kuitenkin meitä on monenlaisia. Saattaa olla, että joku onnistuu siinä heti ja joku toinen vasta kymmenien sortumisien jälkeen.
Tärkein sääntö kuitenkin on: älä heitä hanskoja tiskiin!! Totuus on, ettei se kesäkunto romahda siitä suklaapatukasta, vaikka pahalta se tuntuukin. Mutta voit käyttää ne hetket hyväksesi - kirjoita alas miltä silloin tuntui kun söit sen patukan. Itselläni on toiminut se, että kun tiedän kuinka paha olo ja motivaation romahdus tulee siitä virheestä, en edes uskalla tehdä sitä toiste. Kun luen tekstejäni, harkitsen vielä moneen kertaan: haluanko mä nyt hidastaa mun kesäkuntoon pääsyä tällä suklaalevyllä? Ei en halua.
 
Te olette vahvoja! Mä oikeasti uskon siihen, että jos oikeasti haluaa päästä tiettyyn kuntoon ja haluaa tavoitella unelmiaan - kyllä niiden eteen tekee töitä.
Jos huomaat, että et pääse salille ja et saa sitä salaattia tehtyä ranskalaisten sijaan, mieti haluatko sitä oikeasti. Haluatko parantaa terveytesi ja näyttää hyvältä?
Kaikki varmasti sanovat joo, mutta kuka on valmis tekemään sen eteen töitä?
 
Itselläni kesti todella kauan löytää oikea motivaatio ja halu päästä kuntoon. Olenhan mä aina halunnut oikeasti olla laiha, mutta mun piti löytää se kultainen keskitie. Se vaati kasvamista ja itseensä tutustumista. Mitä mä oikeasti haluan?
 
Älä kiirehdi.
Joillekin sopii, että tekee säännöt heti ja alkaa noudattamaan niitä. Joillekin taas sopii, että tekee muutoksia päivä päivältä.
Jos olet ihan ensikertalainen - muuta elämääsi pienillä askelilla. Jätä se suklaapatukka pois lounaalta ja ala keittämään aamulla puuroa. Ei niiden muutoksien tarvitse tapahtua heti.
Jos kuitenkin olet kaikki-mulle-heti-nyt niinkuin minä, sulle saattaa sopia, että kirjaat itsellesi säännöt mitä alat noudattamaan.
Itse alotin rennosti. Sain käydä välillä syömässä roskaruokaa ja tummaa suklaata. Nyt nekin on taakse jätetty.
 
On hankalaa antaa kenellekään ohjeita muutoksiin. Jokainen kun tekee päätöksensä itse.
Toivon kuitenkin, että jokainen löytää sen motivaation ja sen palon itsestään, että tuollaisen kropan minä haluan ja mä aion sen saada.
Loppupeleissä kaikkeen vaikuttaa vain sinä itse.
 


torstai 26. maaliskuuta 2015

terve? - toivottavasti

Eilen olikin sitten vielä treenivapaa, koska tää flunssa ei hellittänyt. Vähän harmitti jäädä pois koululiikunnasta ja omista treeneistä, mutta oikeastaan se teki mulle ihan hyvää.
Tosi usein keskiviikot vedetään niin tappiin 8-16 ja treenit päälle, että ollaan ihan koomassa. Ehkä oli ihan hyvä juoda teetä ja maata sängyssä - edes välillä.
 
Tänään kuitenkin aamulla painelin koululiikuntaan ja huh huh. Jos koululiikunta olis aina tollasta niin oksat pois. Vedettiin siis crossfit tyyppinen harjoitus ja ai että ku tuntu! Varsinkin kun ollut nelisen päivää treenikiellolla, niin tuntui ettei saa itsestään vielä 100% irti kaikkea.
 
Tänään olis vielä omat treenit. Zumbazumbaaa. Joo! Pitkästä aikaa.
Mä olen vältellyt vähän zumbaa ohjaajien vaihduttua, mutta nyt päätän taas uskaltaa mennä kokeilemaan tätä uutta ohjaajaa ja toivon, että se vetää meille hikizumbat. Ja jos ei vedä, niin saapa vähän kevyempää aerobista.
 
Huomenna olisi taas treenit, en tosin tiedä mitkä, mutta koska viikonloppuna ollaan eri kaupungissa niin siinä tulee taas treenivapaata. Ja Sunnuntaina mun kaverin synttärit - apuaaaaaa! Oon oikeasti ihan paineissa, että miten kavereiden ympäröimänä jätän kaikki herkut taakse. Nyt kun on vielä tiukempi dieetti, niin en saisi joustaa edes missään muissa naposteltavissa. :( Otan varmaan omat eväät mukaan :D
 
Tänään pystyin ekan kerran oikeasti kokeilemaan täysin hiilaritonta lounasta, koska kouluviikolle on nyt sattunut keittoa - makaroonilaatikkoa ja kalalaatikkoa, eli hiilarit on olleet kaupan päällä. Nyt silti sain tän oikean vaihteen päälle - eli punajuuripihvit & salaattia.
 
Treenien jälkeen katsotaan mitä kotona on tarjolla, mutta ainakin se mulle suotu 1 ruisleipä tulee tarpeeseen.
 
Oon ihan hyvillä fiiliksillä nyt, kun vaakakin menee edelleen alaspäin.
Äsken lukemat oli 50.8, mikä on ihan sairasta. Tekisi mieli vaan halata itseään ja pakahtua ylpeydestä. Vaikka olen monta kertaa sanonut - vaaka ei kerro mitään!
 
Tuo 50 on varmaan se maksimi mitä saan pudotettua painosta, ja se olisikin ihan ihannepaino luku. Vaikka mä olin tyytyväinen siihen 55, niin en voi tota hävetä!
 
Hienoa nähdä että aineenvaihdunta liikkuu ja jos tätä rasvaa saa nyt palamaan, niin eiköhän ne lihakset ala jossain vaiheessa esille tulemaan. Ainakin toivon vatsan timmiyttä - ehdottomasti.
 
Näillä sitten taas jatketaan - huomennakin on jo perjantai ♥
Palaillaan - xoxo,
minä.
 

 

tiistai 24. maaliskuuta 2015

LIIKUNTA EI LAIHDUTA


... mutta on hyvä motivaattori.
 
En haluaisi yleistää tai sanoa, mikä laihduttaa tai mikä ei, joten älkää ottako otsikkoa täysin kirjaimellisesti.
 
Liikunta ei tosissaan saa sulta kiloja veks niin nopeasti, jos sulla ei ole ruokavalio kohdillaan. Tämä on faktaa. Vaikka tosin meitä kroppia on erilaisia ja joku saa ehkä pidettyäkin kovalla treenillä & ei - niin hyvällä ruokavaliolla kroppansa kunnossa, mutta se on ehkä yksi kymmenestä.
 
Ruokavalio on se kaiken A ja Ö. Jos olet 10kg ylipainoinen, voin jopa luvata, että saat pelkällä ruokavalion muutoksella kiloja häviämään.
Itse olen liikkunut koko ikäni, mutta vasta vuoden sisällä olen alkanut laihtumaan ja kaventumaan, koska olen muokannut ruokavaliotani. Eli omaa kokemusta löytyy.
 
Miksi sitten liikunta on niin suuri juttu? No sitä mä haluisinkin teille puhua.
 
On totta, ettei liikunta vie kiloja sulta pois tai muokkaa kroppaasi - ellet muuta ruokavaliotasi. Sä voit lenkkeillä tuolla hullunlailla ja polttaa ehkä 2 suklaapatukkaa kovalla työllä, mutta mitä se hyödyttää jos rinnalla on +1000 extrakaloria?
 
Mutta sitten taas voidaan kääntää asia päälaelleen. Mitä jos ruokavalio on kunnossa ja paino normaalissa. Silloinhan tilanne junnaa paikoillaan.
Esimerkiksi nyt mun tilanne. Normaalipainoinen - ruokavalio suht hyvässä kunnossa. Eli nyt mun keino päästä kiinteään ja treenatun näköiseen kroppaan - liikunta.
 
Jos ymmärrätte yhtään mun pointtia. En tarkoita, että "olet ylipainoinen älä liiku" tms. Tarkoitan, että se ei saa olla oletusajatus, että heität yhden lenkin joka ilta ja oletat mahtuvasi small-kokoon. Ei se mene niin. Silti liikunta on supertärkeä osa laihdutusprojektia, jos kyseessä on elämäntaparemontti, eikä puolen vuoden superdieetti.
 
Jos nyt kuitenkin unohdetaan tavoitteet, ja keskitytään liikuntaan. Mihin se tuo tukea?
Kun vietät sen pari tuntia poissa kotoa, harrastuksesi parissa - et joudu napostelun uhriksi. Eli jos olet kova napostelija, päätä, että teet joka ilta vaikka tunnin lenkin tai lähdet kävellen jumppaan. Saat helposti tunnin pari kulumaan ja ajatukset herkutteluista katoavat. Plus liikunnan jälkeen harvoin tekee mieli rynnätä karkkikipolle vaan motivaatio pysyy ruokailussakin.
Kulutat aina kaloreita ja poltat rasvaa. - Mua ainakin motivoi tämä liikkuessa. En ole nyt niin tarkkana mitä poltan ja kuinka paljon, mutta silti ajatus, että teen jotain niin saa mut hyvälle mielelle. Älä anna sen yhden ylimääräisen kaloripommin pilata sun liikuntaa, vaan sovit itsesi kanssa, että työskentelet kovemmin ja poltat sen virheen ajallaan. Life goes on!
I did it!! - Jokainen meistä tietää tunteen liikunnan jälkeen kun tajuat, että sä teit sen ja sä jaksoit tsempata loppuun. Tää motivoi mua varsinkin ryhmäliikunnassa. Tiedän, että kunto kohonee ja seuraavana päivänä on upea fiilis hyvin mennyistä treeneistä.
 
Itse en ole koskaan miettinyt liikuntaa niin suurena juttuna tsempata, koska se on tullut multa kuin itsestään. Toki nyt kun aloitin tuon salin&ryhmäliikunnan, on ollut tavoitteita päästä esimerkiksi 4 kertaa viikossa tms. mutta konkreettisia juttuja ei.
Sen takia usein keskityn syömisiin ja ruokavalioon, joten halusin vähän painottaa liikuntaakin.
 
Tosi juttu on se, ettei saa yleistää tai sanoa, että yhdelle sopii tämä ja toiselle toinen. Mutta itse olen huomannut, että liikunta on mahtava lisä hyvään ruokavalioon.
80% laihdutuksesta on ruokavaliota ja 20% on liikuntaa.
 
Toivottavasti tekstistä ei tullut vaikutelmaa, että liikunta olisi jätettävä pois tms. Itse olen sitä mieltä, että pitäkää liikunta mukana ja etsikää ne jutut jotka vaikuttavat teihin parhaiten! Koska henkilölle A) sopii salitreeni ja henkilölle B) taas kävelylenkit. Kunhan muistatte, ettei liikunnan ainoa tavoite ole olla tietynlainen. Liikunta parantaa kroppaa sisältä - sekä ulkoa.
 
Itse olen huomannut liikunnan tukevan ruokavaliota, koska niin kuin mainitsin - ei tee mieli mennä vetämään ähkyjä herkuista, kun on juuri raatanut kropan eteen töitä.
 
Ja joo, oli pakko vielä kipeänä raapustaa yksi postaus, kun on kerrankin aikaa istua koneen äärellä. Toivottavasti saitte tästä jotain irti.
XOXO,
minä.


flunssa ja muuta mukavaa

Tänään oli tarkoituksena mennä salille, mutta salitreeni vaihtui koti-iltaan. Ärsyttävää, mutta jos nenä vuotaa niin, että joka viides minuutti oon jo ihan tukossa, niin ei tässä voi minnekään salille lähteä niistämään nokkaansa. Ainakin itse olisin hyvin ärsyyntynyt, jos joku käyttäisi samoja laitteita kuin minä ja olisi ihan flunssan kourissa.
 
Eikä kipeänä saa treenata, näinhän se on. Harmi vaan, ettei olo ole sellainen, että pitäisi koulu skipata. Vaikkakin tänään ajattelin lähteä kotiin, mutta onneksi oli suht-lyhyt ja nopea päivä.
Huomenna olisi taas 8-16 sekä tehomuokkaus - pakkopakko päästä. Nyt vaan vitamiineja ja lepoa ja toivotaan, että huomenna taas uudella energialla.
 
Syömisien kanssa on mennyt hyvin. Aika peruskauraa, jos näin voi sanoa. Tänään tosin söin kaksi ruisleipää, eli yhden ylimääräisen. Mutta tosin lounaalla ei ollut hiilareita, eli no panic no panic.
 
Yritän olla stressaamatta, vaikka vieläkin päässä pyörii unelmien kesäkroppa ja alkaa kohta aika käymään vähiin. Kesään enää niin vähän aikaa.
 
Mä koitan palata taas motivoivilla postauksilla, mutta nyt pakko mennä lepäämään.
See ya.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Tiukempaa ruokavaliota

Koska kohta tätä kuuria on menty 2 kuukautta, alkaa huomata sen, kuinka ote lipsuu. Keikalla sen huomasi kun mieli haahuili ruoissa. Sen takia päätin, että nyt kun ollaan näin pitkällä ja paljon saavutettu, en voi antaa itseni mokata.
Jos ne yhdet hesen paholaisranskalaiset jo söin, niin en anna lupaa itselleni mennä siitä eteenpäin. Vaan mä vedän rajan.
 
Kun teen selvät pelisäännöt, tiedän ettei niistä poiketa. Loppuu se selitys, että "en määä voi vaikuttaa siihen mitäää joskus tulee syötyä"
No mähän vaikutan. Ei sitä ruokaa kukaan mun suuhuni työnnä. En mä sitä ruokaa syö ketään muuta miellyttääkseni kuin itseäni.
 
Tiukennan sääntöjä, ja nää uudet säännöt astuu voimaan Maanantaina. Eli vielä huomenna saan nauttia maksamakkaraleivistä ja ylimääräisistä välipaloista. (En silti herkuista, don't get me wrong)
 
AAMIAINEN: kaurapuuro. Se sama vanha ystäväisemme. Mehukeitolla. Sekä kahvia.
LOUNAS: Koulun mukaan, mutta säännöt ovat nämä:
- Salaattia mahd. paljon, - proteiinia, eli lihaa/kanaa/kalaa tms., - EI HIILARITUOTTEITA.
Lihavoitu teksti on siis uutta. Ja nyt joku varmasti miettii, että miksiköhän ei? No siksi, että syön aina päivällisellä hiilareita, eli voin jättää ihan hyvin lounaalta hiilariset perunat pois. Jos kyseessä on esimerkiksi kastikeruoka, saan ottaa esim. puolikkaan perunan tai riisiä, mutta ns. normi liha/kala/kanaruoilla ei hiilareita.
VÄLIPALA: Vain yksi välipala päivässä. Koska säästän rahaa, niin menen aika pitkälti kodin ruokien mukaan.
Sallittua on: smoothie, rahka, ruisleipä, munakas, hedelmä tms.
PÄIVÄLLINEN: Kodin mukaan. EI ENÄÄ pakasteranskalaisia! Meillä saattaa olla niitä esim kerta viikkoon ja nyt mä pistän omille ranskanperunoille stopin.
En keksi muuta kiellettävää tästä kategoriasta, mutta ei cheattausta.
ILTAPALA: Ruisleipä, paitsi jos söin välipalalla niin ei ruisleipää sillä max yksi leipä päivässä, ja sen on oltava ruis. Jos käytin jo leipäni, saan syödä esim hedelmän, smoothieta ja vihreää teetä. Jos söin päivällisen myöhään / tukevasti, en tarvitse iltapalaa.
 
SÄÄNTÖJÄ
Aika vanhanmallisesti mennään, mutta lisään tähän tiivistettyinä jotain uusia:
- 1 välipala päivässä!
- Ei pakasteranskalaisia!!
- Lounaalla vältän hiilareita.
- RUOKARYTMIT - ei ylimääräisiä välipaloja
- Coca Cola Zeroa vain herkkutilanteisiin, ei jatkuvaksi janojuomaksi.
 
Tällä lähdetään sitten maanantaina liikkelle... Wish me luck :)
 
 

PIKAPUUROT - TERVEELLISTÄ VAI EI?

Oi kyllä kyllä kyllä. Pikapuuroista on ollut juttua ja olen nähnyt väittelyä netissä. Olen itse vetänyt niitä kai 4 tai 5 pakettia. Elovenaa tai rainbowin. Mä en ole siis ketään tuomitsemaan niiden syöjiä, mutta haluaisin vähän valaista totuutta.
 
Puuro - sanana terveellinen. Kuulostaa hyvältä ja ravitsevalta aamupalalta. Yksi pussi kuumaan veteen ja puuro on valmis. Voisko helpompaa olla?
Halusin kuitenkin valaista teille esimerkiksi Elovenan pikapuuroja.
 
ELOVENA VADELMA - PIKAPUURO (ei annospusseja, n. 18 annosta x 35g)
35gramman tuotesisältö, eli yhden annoksen:
130 kcal
1,9g rasvaa
tyydyttyneitä 0,4g
hiilarit 23g
joista sokereita 7,4g
suolaa 0.5g
 
Tuossa ne mulle tärkeimmät tuotetiedot.  Sokerin sekä suolan määrä on muihin puuroihin verrattuna ihan älytön. Katsokaas tätä kuvaa:
 
Hmm mietitääs... Onko järkevämpää valita puuro jossa sokerit vie 8% viitteellisestä päiväsaannista, vai valita puuro jossa se vie 1%.
 
Voisi ehkä olettaa, että vadelma-lisä ei tee puurosta epäterveellisempää vaan päinvastoin terveellisempää kun siihen on lisätty marjoja sekaan. Mutta väärässä oltiin.
 
Itse harmittelen, etten tajunnut lukea tuoteselostetta ja tunkea päähäni ne määrät, sillä ostin ylihinnoiteltua pikapuuroa joka oli kaiken lisäksi epäterveellistä.
No virheistä oppii!
 
En tosissaan halua tuomita pikapuuroja, sillä esimerkiksi Fazerin pikapuurot olivat saaneet ihan hyvät arvostelut.
 
Kannattaa kuitenkin pohtia paljon haluaa heittää rahaa pikapuuroon, jossa lisänä on sokerit. Itse ainakin syön puuroa, koska se pitää nälkää poissa ja on terveellistä.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Melkein viikko postaamatta

Apua, ei oo yhtään mun tapaista. Oli kyllä tässä aamulla lukemista, kun en ole melkein viikkoon tsekannut laihdutus/elämäntaparemonttiblogeja, mitä seuraan aika tosi montaa.
No kuitenkin, voisin lötistä jotain, mitä mun yksityiselämässä on tapahtunut, mutta näin nopeasti sanottuna: koulua, lastenhoitoa ja katy perryn keikka!
Siinä oli sitten 3 tällä viikolla aikaa vievintä juttua. Treeneissä on tällä viikolla ehitty käymään 2 kertaa ja ainakin kerran käyn vielä vetämässä jonkun treenin.
 
Eilen sitten jotenkin nuukahdin (ei nukahdin...) sängyn pohjalle. Kävin suoraan koulusta salilla, menin äitiä vastaan töihin ja käveltiin sieltä kotiin ja sitten plöts. Makaamaan jäin loppuillaksi. En tiedä mikä tuli. Varmaan kun keskiviikkona jäi unet vähille tai sitten flunssakausi alkaa iskeä muhunkin? Kroppa on nyt ihan jumissa, ja motivaatio kouluun on pyöreä 0.
Tänään olisi englannin koe, mihin olisin vielä vuosi sitten sanonut että helppo nakki mulle. Nyt tosin englanti on käynyt mulle tosi haastavaksi ja se oikeasti stressaa superisti. Varsinkin kun eilen lukeminen oli niin-ja-näin menevää. Plus yksi lukuromaani, mitä en saanut luettua täksi päiväksi.
 
No niin, treenit nyt on kulkenut ihan normaalia rataa ja syömiset taas ihan ok. Konsertissa tuli syötyä vähän ranskalaisia ja sokerillista limua. Eli voisin sanoa, että eka sortuminen on checkattu. Vaikka, lasketaanko noi nyt kuinka pahaksi, en osaa sanoa.
Muuten aamut on lähtenyt käyntiin puurolla ja jatkunut ihan ok tahdissa. Ei tää kotona asuminen kuitenkaan tee helpoksi sitä ruokailun osaa. Jos kaapissa on voita ja vaaleaa leipää, mitäs sitten. Hohhoijakkaa. Vähän omallekin mielelle rasittava olotila tällä hetkellä.
 
Mä olen kuitenkin itselleni sen luvannut, että kesälomaan asti olen tällä terveellisyyslinjalla, eli siitä ei jousteta. Koska huomaan, että olotila alkaa nyt olla mitä on johtuuko sitten tästä projektista, sitä en osaa sanoa niin aloitan joku päivä taas kunnon tiukan ajanjakson, eli voisko sanoa dieetistä dieetin, hehe.
Teen siitä tarkemman postauksen, kun oon itsekin suunnitellut mitä kaikkea jätän tästä ruokavaliosta sitten pois.
 
Se on niin outoa, että välillä kun katson itseäni peilistä voin jo hymyillä ja tuntea sen, etten ole enää niin lihava. Mutta taas välillä, yleensä kun istun alas ja läskit mahassa rojahtaa makkaroiksi, niin itsevarmuus ja muu vaan lentää pois. 
 
No mut nyt tosi kiire kouluun, palataan. 

lauantai 14. maaliskuuta 2015

herkuttelua

Nam nam nam... Eilen tuli testattua uusinta reseptilöydöstäni: mustikka-kaurakeksejä! Googlettakaas ihmeessä tuo, niin löydätte jotain aivan ihanaa!
 
Olin vähän skeptinen, koska kun tein mustikkapiirakkaa siinä se kookos maistui ällöttävästi lävitse, eikä piirakkaa voinut herkuksi edes kutsua.
 
Näihin kekseihin kun tuli vain kookosöljyä, kananmunaa, hunajaa, kaurahiutaleita, ripaus vaniljasokeria ja steviaa. Sekä leivinjauhetta ja kanelia.
Eli ei sen kummempaa! Ja lopputulos... AH! Kookosöljy ei tunkenut siitä läpi vaan antoi sopivan makeuden. Kekseissä korostui tärkein, eli mustikat ja kaura.
 
Lämpiminä oli ehdottomasti parhaimmat, toisin kuin kylminä alkoi jo se kookos taas tupata läpi. Eli syökää ne heti uuninlämpösinä, silloin ne on parhaita.
Jos mun sisaruksilta kysytään niin nämä keksit eivät vaikuttaneet heitä. Toki he kai olettivat sokerimunarasvaseosta, eli en kyllä ihmettele :D
 
Tänään söin lounaani subwayssa perinteisellä kananrinta-leivällä. Nams!
Siellä ei ole tullutkaan viime aikoina juurikaan käytyä, mikä on hyvä juttu, muta kyllä pakko myöntää, että Super hyvää oli.
 
Treenisaldokin on tällä hetkellä 4 krt tältä viikolta ja oon ite tyytyväinen. Nyt ei tarvitse kiirehtiä tänä  viikonloppuna salille korvaamaan vähäistä treenisaldoa, kun pääsin niin reippaasti käymään.
 
Nyt tekemään kouluhommia. Pitäkää kiva ja terveellinen viikonloppu ♥


perjantai 13. maaliskuuta 2015

Viikon kuulumisia

Moikka.
 
Rakastan perjantai-aamuja, koska nämä on mun ainoat pitkät aamut. Kymmeneen kouluun, eli saan rauhassa nauttia aamupalaa ja meikata, sekä miettiä päivän ohjelmaa.
 
Jos mun fiilistä kysytään niin hmm... Oon ollut nyt aika vaihtelevasti iloinen-surullinen-onnellinen ja ehkä myös vähän epävarma mun fiiliksistä. Tämä kevät saa kyllä mut paremmalle tuulelle! Vaikka vielä on tosi viileä ilma, niin aurinko tuo kyllä ehdottomasti ilosuutta päivään.
 
Voi olla, että kun hormonit on vähän sekaisin, kiitos pois-jääneiden menkkojen mistä se ees johtuuu ääääk mihin en oo tosiaan tottunut kun yleensä aika säännöllisenä pysyvät. Mieliala vähän heittelee.
 
Eilen tuli sitten vähän vahingossakin oltua yhden henkilön kanssa, johon mulla oli tai on tunteita. Se oli aika vaikeaa, koska nään kuinka se ihminen on muuttunut tässä puolentoista vuoden aikana aika radikaalisti, enkä mä voi tehdä tässä mitään. Se vähän kohautti mun fiiliksiä, koska eilinen sai vähän mun tunteita pintaan.
 
JOS nyt kuitenkin mennään oleelliseen, eli liikuntaan & syömisiin:
 
Paino näytti tänä aamuna 51.8 ja voitte kuvitella mun ilmeen. Tottakai mä tiedän, että aamulla tyhjällä vatsalla, yleensä se paino on alhaisempi, mutta silti. MITÄ?
En oikeasti olettanut, että paino tulisi siitä 54 enempää alas, mutta näköjään on tullut. Enkä valita, mutta silti ihmettelen.
 
Liikunta on tällä viikolla mennyt tosi hyvin. Johtuen siitä, että työt jää tauolle ja aikaa on nyt enemmän itselleni.
MA - Vatsapakara treeni. TI - Kuntosali. KE - Tehomuokkaus & koulusähly. TO - Koulukorista. JA nyt tänään olisi tarkoitus taas suunnata iltapäivällä salille, eli hyvältä näyttää siis treenisaldo.
Viikonlopusta en ota stressiä, mutta olisihan se kiva päästä vielä yksi treeni silloin vetämään. Katsotaan mikä mieli ja olo on silloin.
 
Ruokailut on mennyt kohtalaisen hyvin. Toki aina on parannettavaa, kun en ole millään ruokavaliolla. Rahkaa, smoothieta, ruisleipää, teetä, kahvia... Aika perus, eli ei mitään ihmeellisempää.
 



Näitä quoteja tykkään lueskella. Ne antaa motivaatiota treeniin, ruokavalioon ja vaikka ihmissuhteisiin. Hah, ne mulla onkin aina koetuksella.
 
Toinen asia keväästä auringon lisäksi, on pyöräily, mitä odotan ihan innolla. Periaatteessa nyt voisi jo pyöräillä, mutta odotan vielä vähän lämpöä, sillä mun kädet jäätyisi vielä pakkasella. Ehkä jo maaliskuun lopulla oon pyörällä liikenteessä?
Se helpottaa mun arkea, koska mun ei tarvitse joka päivä kävellä sinne treeneihin vaan pääsen noin kymmenessä minassa pyörällä polkaistua sinne ja takaisin.
 
Ja vielä yksi asia... napakoru. En tiedä miksi, mutta nään napakorua noin jokatoisella teinitytöllä ja pakko kai sanoa, että se haave on nyt tunkeutunut munkin päähän. Ja miten se liittyy blogiin? No siten, että musta vatsa näyttää oikeasti treenatummalta kun sitä koristaa se napakoru. En nyt sano että pömppömahan saa pois korulla, mutta motivaatiota se voisi tuoda. En haluaisi itse ainakaan pitää napakorua esillä jos maha pullottaa.
 
Ehkä toikin on joku merkki, että alan olemaan tyytyväisempi mun mahaan. Koska joskus se napakoru-haave on tullut ja mennyt myös nopeasti kun katson mun rumaa vatsaa.
Ehkä jokupäivä piikkikammosta ja oman-vatsanvihaajana päädyn sinne lävistäjän luokse?
 
Hahah, no joo. Sen näkee sitten.
 
Nyt lähden kouluun, kaikille tosi hyvää päivää & viikonlopun alkamista. ♥
Toivottavasti tää upea sää jatkuu nyt mahdollisimman pitkään!


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

KOMMENTIT PAINOSTA EI TUO PAINOA ALAS

Tämän mä voin allekirjoittaa, monta vuotta kuunneltuani sitä kuinka läski olen.
 
Sun ei edes tarvitse sanoa sitä ilkeästi, mutta pienetkin kommentit toisen painosta saa heti oman itsetunnon horjumaan.
"Oho! Sähän olet leventynyt viime näkemän!" kommentoija tuskin tarkoittaa sitä pahalla, mutta miltä se siitä toisesta tuntuu?
"Hei, mä tiedän tosi hyvän kuntosalin tästä läheltä!" Vähän kauniimmin sanottu kuin se mee horo salille, mutta sama todella "avulias" tarkoitus kummassakin.
"Haluatko pullan?" - "Ääh, ei kiitos." - "No ota nyt vaan, ethän sä nyt niin lihava ole." Ja kyllä voin allekirjoittaa melkeinpä jokaisen kommentin.
 
Puhun nyt omista kokemuksistani. Aloin miettimään tätä aihetta, kun luin netistä artikkelin siitä, ettei kommentit saa ketään laihduttamaan. Ja pystyin niin samaistumaan.
 
Monta vuotta mulle tungettiin päähän sitä minkä kokoinen olen. Kun sitä samaa kuulee päivästä toiseen, alkaa mieleenkin pinttyä se, että mähän olenkin aika lihava.
Jos joku luulee, että se ystävällinen tai ei-niin ystävällinen kommentti auttaisi henkilöä tiputtamaan painoa, kun yhtäkkiä tajuaisi sen, että "Ahaa mä olenkin läski!" niin se on aivan helvetin väärässä.
 
Mun kiusaaminen loppui ylä-asteella, ja vasta seiskalla aloin tehdä muutoksen mun ruokavalioon vaihtelevin menetyksin. Silti, vasta silloin mä halusin alkaa tehdä asialle jotain, koska aiemmin en ollut pystynyt.
Mä jotenkin söin suruun (klisee) ja yritin tyytyä siihen, että joo lihava mä olen.
Vasta kun muiden suut hiljeni ja oma mieli pääsi kertomaan itselle, mikä oli vikana, asiat alkoivatkin rullata.
Terveisin melkein kahdeksan kiloa keväästä tiputtanut.
 
Se, että se ystävällisesti huomautat jollekkin painosta, ei saa sitä asiaa muuttumaan. Toki joku harvasta voi oikeasti ottaa neuvosta vaarin, mutta suurin osa jää myrehtimään kohtaloaan.
 
Älä kommentoi. Älä puutu.
 
Ulkomuoto ei aina kerro kaikkea. Se ei kerro kuinka monta kilometriä joku juoksi, se ei kerro kuinka monta suklaapala henkilö söi.
Sama asia pätee laihoihin ihmisiin. Heihin, ketkä ovat geneettisesti tosi laihoja.
 
Laiha henkilö voi syödä 3 suklaalevyä päivässä ja olla harrastamatta liikuntaa, kun taas lihava voi syödä terveellisesti ja käydä lenkeillä. Ei asiat ole niin mustavalkoisia.
 
Voin itse väittää, että elämäntapani ovat terveellisimpiä kuin monilla mun tutuilla, mutta varisinkin nuorena ei se paino kaikilla nouse taikka laske heti.
 
Huoh, varmasti tosi epäselvä ja tajunnanvirtainen postaus, mutta toivottavasti tajusitte pointin.
 
Me palataan pian taas kuntokuurin paikkeilla ♥

tiistai 10. maaliskuuta 2015

parista ohilyönnistä viis

En ole syönyt herkkuja, mutta pari epäterveellistä välipalapatukkaa eksyi mun suuhun... Arg, vähän kyllä ärsytti lukea ravintoarvoja netistä, kun patukoissa niitä ei lukenut ja mä oletin että toki ne on terveellisiä. No bullshit, maistui tosi makealta ja sokeria ihan sikana.
 
No valitukset sivuun, ei ne mun elämää ole pilanneet, koska muuten ruokavalio on ollut tosi hyvin ruodussa.
 
Eilen ja tänään pääsin trenaamaan, vielä aikaiseen kellonaikaan eli nytkin on vielä ihanasti iltaa jäljellä.
Huomenna olisi taas se viikon raskain & pitkin päivä.
8-16 ja sen jälkeen raskaat treenit... No sitten hymyillään taas kun se päivä on pulkassa ;)
 
Tänään tehtiin koulun köksässä kääretorttua ja se näytti super hyvältä! Mutta ei oikeastaan tehnyt tiukkaa sanoa ei. Kyllä mä osaan aika suoraan sanoa miltä kääretorttu maistuu, eli ei se nyt niin houkuttanut, kun ei se kääretorttu mun mikään top 1 pahe ole.
 
Koulu ruokailussakin oli tänään jostain syystä jälkiruokaa. En siihen perehtynyt mutta jotain tosi hyvän näköistä suklaista vanukas - juttua (?) oli tarjolla, mutta sekin jäi sivuun.
 
Voisin sanoa, että tämä entinen sokerihiiri on päässyt tavoistaan, sillä ruokavalio kulkee hyvin! Tässä ollaan kohta jo oltu treenien jälkeen 2 tuntia kotona ja ainoastaan vettä litkitty, sillä en ota ekstra-välipaloja ennen päivällistä ;)
 


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Cheat day

Perjantaina meillä oli siis illanistujaiset kavereiden kanssa. Mässyä, leffaa ja hauskanpitoa. Mä varauduin iltaan tekemällä itselleni oman herkkunurkkauksen (toki muutkin saivat osallistua niiden syömiseen ;) ) joka sisälsi leipää, dipattavia kasviksia ja tuc-keksejä. Ei-niin terveellistä koska dippi, hiilarit ja tuc-keksit. Mutta mä annoin siihen itselleni luvan, koska toisena vaihtoehtona olisi ollut suklaat, sipsit, popparit jne... Joten enköhän mä mieluummin valitse vähän hiilaripitoisemman pläjäyksen.
 
Anyways, noi ei tosiaan kuulu mun arkiruokavalioon, joten siksi se oli vähän niin kuin cheat day. Kalorit menivät varmasti ylitse, mutta oon silti itsestäni tosi ylpeä, etten syönyt rasvaa tihkuvia sipsejä tai muuta, mihin mulla on suuri heikkous!
 
Ja Lauantaina mun ruokavalio alkoi taas normaalisti, eli ilman vaaleaa leipää tai muuta vastaavaa. Oon niin iloinen.
 
Voin myöntää, että karkkeja laitellessa tuli mulle mieleen ajatus jospa mä pidän tänään herkkupäivän, ei se mun projektia pilaa... Tosissaan, se ei olisi pilannut mun projektia, mutta olisinko mä päässyt takaisin ruotuun? En usko. Se on niin monta kertaa kokeiltu. Ja kaikkihan sen tietää, että mun olo olisi nyt karmea, jos olisin pitänyt sen mässypäivän.
 
Eilen perhe herkutteli ja mä jatkoin mun Coca Cola - Zero - vesimeloni - smoothie - linjalla. :D
Ja tuosta coca cola zerosta pitikin mainita... Mä oon lukenut lukuisia juttuja siitä, että nämä light-juomat hidastavat laihdutusta, eikä todellakaan ole sen terveellisempää kuin normit limut. No mä oon vähän erimieltä. Tai siis... Eiköhän meistä jokainen tiedä, ettei ne ole mihinkään laihdutuksen tueksi tarkoitettu? Mutta kyllä mä oon sitä mieltä, että jos on sokeritonta ja kaloritonta limua, niin mä valitsen sen. Tiedän ettei ne lisäaineet ole mitään plussaa, mutta enhän mä millään ohjeistetulla ruokavaliolla olekaan.
 
Kaikkihan tekee omat valinnat. Mä oon yrittänyt nyt olla muutenkin arkisin ilman mitään limuja tai muuta ekstraa, mutta kyllä on viikonloppuna ihana avata kylmä limu, kun en muutakaan herkkua saa.
 
Noh, jokainen tavallaan ja tyylillään!
 
Eilen kävin salilla pikatreenillä, sillä olin niin huonolla tuulella, ettei kunnon treeniä saanut aikaseksi. Ensi viikolla paremmilla tehoilla, koska tämä viikko oli niin kiireinen.
Tänään rentoudun, menen isovanhemmille ja illalla riparitapaamiseen.
 
Ensi viikosta en uskalla sanoa, kun tämäkin viikko muuttui paljon töiden ja bileiden takia. Mutta keskiviikkona ois vakio-tehomuokkaus ja jos hyvin käy, niin pääsen jopa Maanantaina ja Tiistaina! Toivotaan parasta.
 
Sitten Maaliskuun keskivaiheilla mun työt taukoaa, koska mun hoitolapsi lähtee perheineen reissuun joksikin aikaa, eli saan vähän lomaa töistä = enemmän aikaa treeniin. Vaikka enköhän mä saa nekin tyhjät tunnit täytettyä. Hehe..
 
Pitkä selitys, toivottavasti jaksoitte lukea.
Hyvällä tsempillä eteenpäin, xoxo
minä

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

OLE YLPEÄ ITSESTÄSI!

Sen hoksasin tänään, kun pullistelin käsilihaksiani peilistä ja äiti kehui mun olevan timmissä kunnossa. Aloin ajattelemaan, että ehkei tää koko urakka oo mennyt ihan hukkaa, jos joku tuloksia näkee.
 
Olen niin itsekriittinen ja en nää hyviä puolia vaan roikun huonoissa. Jos huomaan, että oho mun lihakset on alkaneet hieman näkymään, en voi uskoa sitä, vaan etsin lisää huonoja kohtia itsestäni ja alan syyttämään niistä itseäni = tulen huonolle tuulelle.
 
Miksen ajattele, että "Hyvä minä! Oot päässyt jo näin pitkälle näin lyhyessä ajassa!"
Kesäänhän on vielä kolmisen kuukautta. Eli aikaa on rutkasti. Eihän mun nyt tarvitse olla kesäkunnossa.
 
Tää mun mieliala menee ylös ja alas tän projektin suhteen. Koitan oikeasti olla ylpeä itsestäni ja nähdä ne pienet muutokset ja edetä rauhassa. Ylpeä voi olla siitäkin, että söi tänään terveellisesti tai veti kunnon hikitreenin. Ei sen ylpeyden aihe pidä olla se kuinka monta kiloa on tiputtanut tms. Se voi olla joku ihan pieni asia.
 
Kaloreiden laskemisen jätin nyt sivumpaan, sillä koen sen enemmänkin raskaana hommana vaikka juuri mä siitä nautin. En tiedä miksi näin nopea mielenvaihdos, mutta jos itse tiedostan pitää ateriarytmit + tervelliset annokset, kaikkihan on hyvin. Eikö vain?
Ei niitä yksittäisiä kaloreita tarvitse laskea.
 
Eka kuukausi opeteltiin ja nyt mennään jo kuin vanha tekijä ;)
 
Pakko rientää, kokeisiin lukua vielä näin myöhään... Höööh, näkyillään.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

paahtoleipä

Kaloreiden laskeminen, ei se ei vaan enää luonnistu multa.
Voiko joku kertoa, että miksi kuukauden jälkeen tuntuu, että tää homma lässähti kasaan? En jaksa laskea kaloreita ja tuntuu vähän semmoiselta pakkopullalta tää koko homma.
 
Oon syönyt semi-terveellisesti, mutta ei se riitä. Ei se semi anna mulle tuloksia... Mutta minkäs teet jos motivaatio on hukassa.
Tuntuu, että haluan syödä paljon ja kokoajan. Ei tee niinkään mieli syödä mitään herkkuja kokoajan, vaan ihan "normiakin" napostelua.
 
Tänään tuli sitten ylimääräisiä välipaloja, vesimelonia, pasteija, banaani, rahka ja paahtoleipä... IHAN LIIKAA!! Oikeasti mua surettaa katsoa tota, koska mulla on mennyt niin hyvin ja tunnen kuinka kiikun siinä alamäen laidalla, että kohta lähtee alaspäin... En haluaisi, mutta nyt tuntuu jumittavan tämä projekti tosi pahasti.
 
Saattaa osasyy olla, että on ollut paljon tekemistä. Kokeita, töitä ja riparia, eli treeneihin en oo päässyt taas hetkeen. Huomenna on toki taas 2h koululiikkaa ja rankat iltatreenit, eli ehkä alan pääsemään raiteille..
 
Mutta hidasteita on tulossa, koska Perjantaina on bileet. Paljon herkkuja. Mä teen itselleni kasvislautasen, coca cola zeroa ja ehkä vielä jotain, mutta pelkään silti, että jotain eksyy mun suuhun. Vähän vaikea tilanne, katsotaan mitä tapahtuu.
 
En saisi olla niin ankara itseni suhteen, koska ei tää homma pyöri jos mulla on kokoajan tavoitteet ylhäällä ja se oletus, että kaikki menisi niin hyvin. Tiedän, että kaikilla on alamäkiä ja epäonnistumisia. Periaatteessa mulla on mennyt nyt ihan kohtalaisesti, koska mitään suuria kaloripommeja tai rasvapaukkuja mun suuhun ei oo eksynyt, mutta ehkä mä myös pelkään sitä, että millon se tapahtuu jos tapahtuu.
 
En tiedä mikä auttaisi. Hyvät pitkät unet? Viikonloppu? Suklaalevy? Hyvät treenit?
 
Huoh, paremmissa mielissä ensi kerralla.
xoxo minä


maanantai 2. maaliskuuta 2015

viikon ohjelmaa

Maanantai. Aika miettiä tämän viikon ohjelmaa.
Tänään oli siis riparitapaaminen, eli päivä koulun ja riparin parissa - check.
Huomenna lastenhoitoa, ja se tuli vähän hankalaan kohtaan koska olin ajatellut meneväni treeneihin, mutta ei voi mitään tää mun lastenhoitotyö menee kaiken edelle.
Keskiviikkona neljän päivän jälkeen viikon ensimmäisiin treeneihin.
Torstaina lastenhoitoa, mutta koska viikolla liian vähän workouttia, mä koitan mennä ton lastenhoidon jälkeen salille.
Perjantaina on ehkä bileet, eli saa nähdä. Ihan avoin kysymysmerkki vielä.
Ja Lauantaina koulua! AAH, kuinka mukavaa.
 
Tän viikon treenit ei siis näytä mitenkään hehkeiltä ja mua nyt jo harmittaa. Toki pitää muistaa, että elämässä on muutakin kuin se salikortti. Mutta kun se maksaa joka kuukausi mun perheelle omaisuuden, niin tulee aina huono omatunto jos ei pääse niin usein bodaamaan.
 
No ehkä mä kirin loppuviikosta kun tää ja huominen meni penkin alle muiden juttujen takia.
 
Syömiset mennyt ookoo, sellasta perusterveellistä ollut. Ei moitittavaa.
Viikonlopun jälkeen tuntunut vähän raskaalta merkata kaloreita. Ehkä nyt kun on vähän oppinut paljon tuotteissa on kaloreita ja tietää mitä syömällä ei täyty se määrä, niin senkin takia tuntuu vähän laiskalta, mutta koitan vielä pitää tota kalorikalenteria yllä.
 
Nyt painun pehkuihin, sillä tänäänkn nukuin pommiin... Adioos.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

viikonlopun terveysherkut

Tuli sitten kokeiltua banaanilettuja kera banaanijäätelön, mustikkapiirakkaa sekä avokado-kasvispiirakkaa. Banaaniletut maistuivat.. No banaanilta. Ei pahaa ollut todellakaan ja aion tehdä uudestaan.
Mustikkapiirakka sen sijaan oli pahaa. Kookosöljyyn tuhlasin maltaita, että saan tehtyä tätä "herkkua". No tosissaan tossa maistui pelkästään kookosöljy, maitorahka sekä kirpeät mustikat. Herkkua? NOOT. Ensi kerralla mietin, miten korvaan ton maitorahkahösselin ja kookoksen, sillä ai että tekeekin mieli tehdä jokupäivä ihka oikeaa mustikkapiirakkaa. No siihen mulla ei oo nyt tilaisuutta.
 
Tämä kasvispiirakka avokadopohjalla oli taas IHANAAA ♥
Tulin siihen tulokseen, että helpompi on tehdä suolaista terveellisyyttä kuin taas makeaa. :D Noh, mun ekoja kokeiluja, enköhän joskus saa jotain tosi feikkimakeaa mikä maistuu oikeasti kuin makea.
 
Tämä viikonloppu (la-su) pidin aika kalorivapaana. Ei, en syönyt herkkuja, mutta koska noita ruokakokeiluja tuli, niin oli vaikea merkitä "terveellistä mustikkapiirakkaa". Eipä siitä parin palan maitorahkahösselistä varmaankaan paljoa tullut. No kuitenkin, päätin sitten etten stressaa kaloreista tänä vklp, kunhan terveellisyys kuitenkin pysyy. :)
 
XOXO
Minä