torstai 2. huhtikuuta 2015

spinning - ikuinen viha- ja rakkaussuhde

Heippa! ja hyvää lomaa kaikille sitä omaaville.
Nyt ollaan taas juhlan äärellä, nimittäin pääsiäisen. Ja sen takia olen lomapäivänä jo 8.30 ylhäällä keittämässä puuroa. Koska pääsiäinen ja kirkko.
 
Olisi tossa siis pitkäperjantaimessun aika kohta, ja joudun nyt käymään näissä kirkkotapahtumissa tuon rippikoulun takia. Ei mua itseasiassa tällä hetkellä edes se haittaa, koska kirkon jälkeen suuntaan spinning-tunnille ja sieltä taas toiseen suuntaan kissahoitajaksi. Onpa outo sana.
 
Lomissa on ihanaa se, että treeneissä voi käydä päivälläkin. Saan hoidettua 3 kärpästä yhdellä reissulla.
 
Aloin muuten miettimään, että täähän on mun 3 spinningtunti yhteen viikkoon. Viime Pe, Ma & tämä Pe. Outoa, sillä yleensä spinning herättää mussa vaihtelevia mielipiteitä. Joskus oksettaakin ajatus mennä polkemaan sinne kymmenien naisten kanssa jotain ylämäkeä. Mutta taas joskus oikein tekee mieli näyttää itselleen, että mähän meen sinne!
 
Sen takia voin käydä spinningissä kerran ja lopettaa taas pariksi viikoksi, tai sitten kolme kertaa peräkkäin - ja katsotaan kauan tämä putki jatkuu.
 
Spinning on ihan loistavaa aerobista harjoittelua, sen takia koitan nyt jaksaa käydä siellä. Kuntosalilla ei oo tällä viikolla käyty, mutta ehkä se on ihan hyvä kun päätarkoitus on saada rasvaa pois kropasta ja se onnistuu parhaiten aerobisella treenaamisella. Toki lihakset on isossa osassa, ei niitä olla unohdettu. Toissapäiväisen tehomuokkauksen jälkeen kyllä taas syke-lihasharjoitus tuntui tehoavan.
 
Aiheesta taas kukkaruukkuun (en osaa ikinä kuulumispostauksia luoda järkevästi, vaan hyppään aiheesta aiheeseen ja takaisin) nyt on siis juhlapyhät ja herkkuja on taas tarjolla.
Suklaamunat ja mämmi on ainakin meillä pääsiäispöydässä. Täähän on mun eka pääsiäinen milloin en syö herkkuja. Herkuista taas eteenpäin - mä en tiedä oonko mä ihan hakoteillä tän koko homman kanssa.
Viime viikonloppuna kun sain moitteita siitä, ettei mun kroppa saa ikinä sellaista ns. yliannostusta hiilareita yms. niin aineenvaihdunta ei pääse hyrräämään niin nopeasti.
Eli puhuttiin tästä teille tutummasta nimestä tankkauspäivästä.
 
Mä oon tosi peloissani tuon koko nimen kuultua, koska eka ajatus on se, että mun pitäisi mättää epäterveellistä ja sitten palata siististi raiteilleen. Vaikka monet treenaajat ja laihduttajat sanoo, että se pitäisi tehdä niin. Vaikka kerran kahdessa viikossa. Mutta en mä uskalla. Pelkään, että teen niin ja se on taas menoa. Vaikka kyllähän mulla varmasti riittäisi itsekuri jos vain yrittäisin.
 
Tällä hetkellä olisi mahtavaa saada jotain oikeaa tietoa tuosta päivästä ja vähän jotain "ohjeita", että mitä sitten saa syödä vai saako syödä mitä vaan. Onko se tankkauspäivä sitten oikeasti hyödyksi vai onko se pelkkää huuhaata.
Oon lukenut netistä vähän ristiinrastiin niitä juttuja, kun jotkut sanoo, että syö mitä vaan ja jotkut sanoo, että pelkkiä hiilareita. Ja jotkut sanoo, että se vaan hidastaa projektia.
 
Näissä ajatuksissa ja mietelmissä, pakko mennä.
Näkyillään!
 
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti