Olen ihminen joka haluaa olla kokoajan liikkeellä. Sairastumisen jälkeen on pitänyt vähän niin kuin pakollakin hidastella menoa, vaikken koskaan ole sellainen yltiöaktiivinen ollutkaan. (Teen muuten postausta sairaudesta ja liikunnasta lähiaikoina) Tykkään olla kotona, syödä hyvin ja vain rentoutua perheen kanssa, mutta kuitenkin se ahdistaa, että "nytkin voisin tehdä jotain muuta". Mutta miksi aina tuo ajatus?
Tänään kello on 13.30, ja olen käynyt perheen kanssa kaupoilla, siivonnut huoneen ja vaihtanut lakanat. Heräsinkin vasta yhdeksän jälkeen, että aamulla tuli makoiltua.
Nyt sitten odotan kanan valmistumista ja mietin, kuinka valuu taas hukkaan tämäkin viikonloppu. Huoh, ärsyttävää!
Sain eilen jäykkäkouristusrokotteen ja senkin takia eilen ja tänään on treenivapaata. Ensi viikolla mulla on 2 koetta, peräkkäisinä päivinä, jonka takia on varmasti pakko pitää Maanantai ja Tiistai vapaana. En vain yksinkertaisesti viitsi saada kokeesta huonoa numeroa ja jälkikäteen ajatella, että no olisinpa jättänyt treenit väliin..
Huomenna jos pääsisin salille, ja sitten ke-to jatkuu treenit. Kunhan se 3 kertaa tulisi aina täyteen voisin olla tyytyväinen! Tällä viikolla:
Ma - Kuntosali
Ke - Cardio Step & Strenght 60min
To - Power 60min
ja huomenna:
Su - Kuntosali
Mutta tää stressaaminen ajankäytöstä on ihan turhaa. Täytyy olla iloinen että on vapaa-aikaa, esimerkiksi juuri kokeisiin lukuun! Nyt voisin ottaa koekirjan ja päntätä. Sitten iltapäivällä voisin koittaa lähteä ulos ystävän kanssa kahville ja huomenna salille. Miksi turhaan stressata vapaa-ajan käytöstä? On vain hyvä välillä olla, varsinkin jos viikot on juossut koulu-treenit väliä.
On se muuten outoa olla henkilö, joka periaatteessa nauttii arjen 'kiireestä' :D...
♥♥ hyvää viikonloppua ♥♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti