perjantai 18. syyskuuta 2015

"sul oli ennen kivat rinnat..."

Viime postauksen jälkeen olen ainakin 2 uutta postausta jo kirjoittanut. Ne on tosin lentäneet suoraan roskakoriin. Tuttu tunne, bloggaajat?
 
En tiedä. Sekava olo on kyllä ollut ja kai mulla saakin olla. Paljon on sulateltavaa ja mietittävää. Elämähän on käännöskohtia täynnä. Ja en oikeasti tiedä, miksi mun kroppablogi on muuttunut syvälliseksi ja omaksi vitutuspäiväkirjaksi. Okei, siltä tämä on viime aikoina tuntunut.
 
Oon kyllä pääosin saanut kehuja mun muuttuneesta ulkomuodosta. Kuitenkaan ihmiset ei osaa useinkaan mitään sanoa. Tällä viikolla kuulin, että mun tissit on pienentyneet laihtumisen ja treenaamisen vuoksi. Osaksi totta, siis ihan varmasti on. Toisaalta taas olen laihtunut myös sairauteni takia ja jostain syystä läskiä on lähtenyt tosi paljon rintakehästä. Esim. mun solisluut erottuu paljon paremmin mitä ennen. Kyllä mun rinnat ovat pienentyneet ja nyt olen asiaa vasta tuon kommentin jälkeen jäänyt miettimään.
 
Mua surettaa älyttömästi se, ettei ihminen ole ikinä tyytyväinen. Mua surettaa se, etten mä ole tyytyväinen. Virhe virheen perään. On liikaa läskiä, mutta sitten on taas liian pienet rinnat. On jotenkin liian luikku ja sitten onkin liian muhkea. Ei saa kuitenkaan syödä liikaa, mutta äläpä syö liian vähääkään. Ei saa laihtua liikaa, ei saa myöskään lihota.
 
Kenellä muulla vain palaa hermo?
 
No paskat sanon mä. Ehkä mä otan nämä pienet rinnat, mutta mä myös otan hoikan kropan. Kyllä mä mielummin olen sitten hoikka kuin rintava. Toki oisin molemmat jos saisin, mutta näillä mennään. Toivottavasti nämä ihmiset ketkä puhuvat mun selän takana, saisi jotain vähän parempaa aihetta ja miettimistä.
 
Ja miten taas tämä postaus kääntyi vitutukseen ja siihen kun 'kaikkionniinhuonosti' ? Tosi asiassa ei edes ole. Mä kuulin ton kommentin jo alkuviikolla ja olen senkin jo sulattanut. Nyt menee itseasiassa ihan hyvin. On lihassärkyä ollut aika paljonkin tällä viikolla, mutta 3krt jo käyty treenaamassa. Tänään söin vehnähöttöä, tortillan ja koulun "pizzan" muodossa. Muuten on linja pysynyt terveellisenä ja herkuttomana, jippijaijei.
 
Voisin joku päivä oikeasti ottaa taas koneen syliin ja miettiä mun tulevia tavotteita ja ajatuksia, eikä pelkästään tätä arkimasennusta. Nyt painun pehkuihin, huomenna aikainen aamu. Adioos.

3 kommenttia:

  1. vaan arvaatko miltä tuntuu olla lihava JA pienirintainen? silloin kun olin 174cm/n.83kg niin massaa oli ympäriisä, mutta vain murto-osa oli tisseissä. iloista on sentään se, että nyt kun painan jotain 68kg niin tissit on aikalailla samaa mitä silloinki, eli jotain A-kuppia :D isot tissit ois jotenki varmaa tasapainottanu isoa vartaloa, mutta kun ei ollut niitäkään niin kaikki muhkeat huomasi vielä paremmin.. mutta vaikka nää on nyt vielä pienemmät ku sillon päälle 10kg painavempana, niin viihdyn huomattavasti paremmin näin! veikkaan, että se joka tuon otsikon lauseen sano, on vissii vaa kade. kun huomaa että toinen oikeasti pystyy elämään terveellisemmin niin pakko keksiä joku pieni solvaus, ettet nyt vallan rupee keulimaan. elä välitä!

    sitä paitsi olen huomannut että ei näiden rintojen koolla ole väliä, vaan sillä miten ne kantaa. itse suhtaudun näihin jo melkein huumorilla kun ennen itkin että hyihyi ku kauheet : D silareita en halua ni pakko diilata näitten kans!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti, kiitos tästä!

      Onneksi on muitakin pienirintaisia ihmisiä täällä, jotka ymmärtävät, että välillä tulee paineita näiden pienten rintojen kanssa. Hauskaa oli, että kommentin sanojalla on muakin pienemmät tissit, eli kielii vaan huonosta itsetunnosta.

      Kyllä se tietenkin harmittaa, että 75B kupin rinnat pieneni tähän 70A kokoon, mutta toisaalta, jokaisella naisella tulee varmasti elämän aikana rinnat välillä pienentymään ja välillä taas isontumaan, kun tulee raskautta ja painonheittelyä. Itsekään en silikoneja ottaisi, vaan hyväksyn omat pienen rintani. Ihana kuulla, että on muitakin pienirintaisia naisia jotka ovat 100% fine itsensä kanssa. Tästä kommentista tuli TOSI hyvä mieli ♥

      Ja varmasti oot samaa mieltä mun kanssa siinä, että mielummin hoikempi kroppa ja pienemmät rinnat, kun taas muhkeampi kroppa ja muhkemmat rinnat. Kaikkea ei voi saada, eikö se näin mene ? ;)

      Poista
  2. kyllä, mieluummin hoikempi ja terveempi kroppa ku muhkua ympäriisä! en voi sanoa tosiaankaan, että olisin 100% tyytyväinen itseeni, mutta teen kokoajan töitä sen eteen ja siihen kuuluu myös tissien hyväksyminen :D olen joskus oikeasti itkenyt kun mielestäni nämä on ollu niin rumat ja ällöt ja mitähä vielä.. alasti jonkun edessä oleminen oli ehdoton ei ja jännitän sitä kyllä vieläkin, mutten puoliksikaan niin paljoa kuin ennen. liikunnan ja hulluna lisääntyneen hyvän olon takia nää on oikeastaan lähinnä hauskat :D

    kivaa jos kommenttini piristi! on tässä elämässä muutakin huolehittavaa kuin tissien koko :)

    VastaaPoista